Samanaikainen ahdistuneisuushäiriö ja päihdeongelma : integroitu hoito vaikuttavuuden avaimena

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa samanaikaisen ahdistuneisuushäiriön ja päihdeongelman hoidon nykytilaa sekä tunnistaa kansainvälisistä tutkimuksista vaikuttavia hoitokäytäntöjä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää samanaikaisen ahdistuneisuushäiriön ja päihdeongelman hoidon käytäntöjä Suomessa. Kaksoisdiagnoosipotilaiden määrä on suuri, ja heidän toipumisennusteensa on heikompi kuin potilailla, joilla on vain yksi diagnoosi.

Narratiiviseen kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 11 kansainvälistä tutkimusta vuosilta 2014-2022. Aineisto kerättiin Cinahl, Pubmed, Medic ja Julkari tietokantoja käyttäen sekä manuaalisesti hakien. Aineiston valinnassa käytettiin systemaattista lähestymistapaa ja valitut 11 tutkimusta analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin mukaan. Analyysin perusteella tunnistettiin kaksi pääteemaa: samanaikaisen ahdistuneisuushäiriön ja päihdeongelman hoidon toteutus sekä kansainväliset näyttöön perustuvat hoitokäytännöt.

Keskeisenä tuloksena havaittiin vahva näyttö integroidun hoitomallin eduista kaksoisdiagnoosipotilaiden hoidossa. Integroidulla hoitomallilla, jossa sama hoitotaho hoitaa molempia häiriöitä samanaikaisesti, saavutetaan parempia hoitotuloksia. Terapeuttisista menetelmistä erityisesti kognitiivinen käyttäytymisterapia, transdiagnostiset lähestymistavat ja motivoiva haastattelu osoittautuivat tehokkaiksi. Tutkimustulokset osoittavat, että Suomessa tulisi edistää siirtymistä kohti integroitua hoitomallia sekä luoda yhtenäiset hoitosuositukset kaksoisdiagnoosipotilaiden hoitoon.

The purpose of this thesis was to explore the current state of care for concurrent anxiety disorder and substance use disorder, and to identify effective treatment practices from international research. The aim was to produce information that could be used to develop treatment practices for concurrent anxiety and substance use disorders in Finland. The number of dual diagnosis patients is significant, and their recovery prognosis is poorer than for patients with only one diagnosis.

The narrative literature review included 11 international studies published between 2014-2022. The material was collected using Cinahl, Pubmed, Medic, and Julkari databases as well as through manual search. A systematic approach was used in the selection of the material, and the 11 selected studies were analyzed according to inductive content analysis. Based on the analysis, two main themes were identified: the implementation of care for concurrent anxiety disorder and substance use disorder, and international evidence-based treatment practices.

A key finding was the strong evidence for the benefits of an integrated treatment model in the care of dual diagnosis patients. Better treatment outcomes are achieved with an integrated treatment model, where the same care provider treats both disorders simultaneously. Among therapeutic methods, cognitive behavioral therapy, transdiagnostic approaches, and motivational interviewing proved particularly effective. The research results indicate that Finland should promote a transition towards an integrated treatment model and establish unified treatment guidelines for dual diagnosis patients.