Tilat ajassa- muuntojoustavuus sisustusarkkitehtuurin kestävyyden työkaluna
Kuittinen, Satu (2025)
Kuittinen, Satu
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052315471
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052315471
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selventää muuntojoustavuuden käsitettä osana kestävää rakentamista sekä tarkastella sen merkitystä sisustusarkkitehtuurin näkökulmasta. Muuntojoustavuutta käsitellään laaja-alaisena ilmiönä, joka liittyy rakentamisen kiertotalouteen, tilojen elinkaareen ja käyttäjälähtöiseen suunnitteluun.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella muuntojoustavuutta on tutkittu pitkään, mutta ekologinen näkökulma on noussut keskiöön vasta 2020-luvulla. Tutkimus on painottunut teknisiin ja arkkitehtonisiin lähestymistapoihin, kun taas sisustusarkkitehtuurin näkökulma on niukasti edustettuna. Tämä korostaa monialaisen tutkimuksen tarvetta, jossa yhdistyvät tekninen, tilallinen ja käyttäjä lähtöinen ymmärrys. Kirjallisuuskatsauksen myötä saavutettiin päätelmä, jossa muuntojoustavuudelle ei ole olemassa selkeitä yleispäteviä malleja, vaan ratkaisut on sovitettava tapauskohtaisesti rakennuksen ominaisuuksien ja tulevien käyttötarpeiden mukaan.
Tapaustutkimus kohdistui 1940-luvulla rakennettuun asuinrakennukseen, jota suunniteltiin muokattavaksi monitoimikäyttöiseksi juhlatilaksi. Erityishuomio kohdistui keittiön muuntojoustavuuteen ja sen rooliin tilan kestävyyden ja monikäyttöisyyden tukemisessa. Suunnittelussa hyödynnettiin muotoiluajattelua ja painotettiin käytännönläheistä lähestymistapaa. Tutkimusasetelma vastasi todellista tilannetta, jossa yksinyrittäjänä toimiva sisustusarkkitehti kohtaa monialaisia haasteita. Työssä korostuu verkostojen ja moniammatillisen yhteistyön – esimerkiksi allianssimallin – merkitys muuntojoustavien ja kestävien ratkaisujen kehittämisessä. Tulevaisuudessa teknologiat kuten tekoäly ja digitalisaatio voivat tukea tätä kehitystä.
Muuntojoustavuuden reunaehdot huomioiden sisustusarkkitehdit voivat pienentää materiaalivirtoja luoden sekä toimivia että merkityksellisiä tiloja. Muuntojoustavuuden ymmärtäminen edellyttää historiallisten, nykyisten ja tulevien näkökulmien yhdistämistä. Se vaatii ajattelua, jossa materiaalien kierrot, tilojen muuntuvuus ja käyttäjäkokemus, tarkastellaan osana jatkuvaa kulttuurista ja ajallista muutosta. Muotoiluajattelu tarjoaa hyödyllisen kehyksen näiden monimutkaisten suhteiden jäsentämiseen kestävän rakentamisen kontekstissa.
Asiasanat: muuntojoustavuus, kestävä rakentaminen, sisustusarkkitehtuuri, elinkaari, saneeraus, muotoiluajattelu
Kirjallisuuskatsauksen perusteella muuntojoustavuutta on tutkittu pitkään, mutta ekologinen näkökulma on noussut keskiöön vasta 2020-luvulla. Tutkimus on painottunut teknisiin ja arkkitehtonisiin lähestymistapoihin, kun taas sisustusarkkitehtuurin näkökulma on niukasti edustettuna. Tämä korostaa monialaisen tutkimuksen tarvetta, jossa yhdistyvät tekninen, tilallinen ja käyttäjä lähtöinen ymmärrys. Kirjallisuuskatsauksen myötä saavutettiin päätelmä, jossa muuntojoustavuudelle ei ole olemassa selkeitä yleispäteviä malleja, vaan ratkaisut on sovitettava tapauskohtaisesti rakennuksen ominaisuuksien ja tulevien käyttötarpeiden mukaan.
Tapaustutkimus kohdistui 1940-luvulla rakennettuun asuinrakennukseen, jota suunniteltiin muokattavaksi monitoimikäyttöiseksi juhlatilaksi. Erityishuomio kohdistui keittiön muuntojoustavuuteen ja sen rooliin tilan kestävyyden ja monikäyttöisyyden tukemisessa. Suunnittelussa hyödynnettiin muotoiluajattelua ja painotettiin käytännönläheistä lähestymistapaa. Tutkimusasetelma vastasi todellista tilannetta, jossa yksinyrittäjänä toimiva sisustusarkkitehti kohtaa monialaisia haasteita. Työssä korostuu verkostojen ja moniammatillisen yhteistyön – esimerkiksi allianssimallin – merkitys muuntojoustavien ja kestävien ratkaisujen kehittämisessä. Tulevaisuudessa teknologiat kuten tekoäly ja digitalisaatio voivat tukea tätä kehitystä.
Muuntojoustavuuden reunaehdot huomioiden sisustusarkkitehdit voivat pienentää materiaalivirtoja luoden sekä toimivia että merkityksellisiä tiloja. Muuntojoustavuuden ymmärtäminen edellyttää historiallisten, nykyisten ja tulevien näkökulmien yhdistämistä. Se vaatii ajattelua, jossa materiaalien kierrot, tilojen muuntuvuus ja käyttäjäkokemus, tarkastellaan osana jatkuvaa kulttuurista ja ajallista muutosta. Muotoiluajattelu tarjoaa hyödyllisen kehyksen näiden monimutkaisten suhteiden jäsentämiseen kestävän rakentamisen kontekstissa.
Asiasanat: muuntojoustavuus, kestävä rakentaminen, sisustusarkkitehtuuri, elinkaari, saneeraus, muotoiluajattelu