Turvetuotannon alasajon alueelliset vaikutukset Suomessa
Kajava, Eino (2025)
Kajava, Eino
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052515747
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052515747
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten turvetuotannon alasajo on vaikuttanut alueelliseen talouteen Suomessa. Tutkimusaihe on ajankohtainen, sillä turvetuotannon rooli energiantuotannossa on ollut keskeinen etenkin harvaan asutuilla alueilla, ja sen nopea väheneminen on aiheuttanut monenlaisia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Työssä tarkasteltiin, millaisia seurauksia alasajolla on ollut työllisyyteen, kunnallistalouteen ja paikalliseen elinkeinorakenteeseen, sekä millaisia ratkaisuja ja vaihtoehtoisia elinkeinoja on esitetty tuotantoalueiden elinvoiman säilyttämiseksi.
Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytettiin viranomaisten, tutkimuslaitosten ja etujärjestöjen julkaisuja, kuten GTK:n, Sitran, ympäristöministeriön ja Turveteollisuusliiton tuottamaa tietoa. Lähteiden valinnassa ja analyysissa korostettiin lähdekritiikkiä ja eri näkökulmien vertailua. Erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, miten alueelliset vaikutukset on eri lähteissä esitetty ja miten niitä on pyritty ratkaisemaan kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
Tulosten perusteella turvetuotannon alasajo on vaikuttanut voimakkaimmin alueille, joilla elinkeinorakenne on yksipuolinen ja sopeutumismahdollisuudet rajalliset. Samalla työ osoittaa, että oikealla tukitoimilla ja ennakoivalla politiikalla siirtymä voi tuottaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi uusiutuvan energian, maankäytön ja luonnon monimuotoisuuden edistämisen aloilla. Johtopäätöksissä painotetaan suunnitelmallisuuden, koulutuksen ja paikallisen osallistamisen merkitystä.
Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytettiin viranomaisten, tutkimuslaitosten ja etujärjestöjen julkaisuja, kuten GTK:n, Sitran, ympäristöministeriön ja Turveteollisuusliiton tuottamaa tietoa. Lähteiden valinnassa ja analyysissa korostettiin lähdekritiikkiä ja eri näkökulmien vertailua. Erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, miten alueelliset vaikutukset on eri lähteissä esitetty ja miten niitä on pyritty ratkaisemaan kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
Tulosten perusteella turvetuotannon alasajo on vaikuttanut voimakkaimmin alueille, joilla elinkeinorakenne on yksipuolinen ja sopeutumismahdollisuudet rajalliset. Samalla työ osoittaa, että oikealla tukitoimilla ja ennakoivalla politiikalla siirtymä voi tuottaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi uusiutuvan energian, maankäytön ja luonnon monimuotoisuuden edistämisen aloilla. Johtopäätöksissä painotetaan suunnitelmallisuuden, koulutuksen ja paikallisen osallistamisen merkitystä.