Työtehtäviin perehdyttämisen kehittäminen : Perehdytys käyttötavaraosastolla – tapaustutkimus kaupan alalta
Nieminen, Hanna (2025)
Nieminen, Hanna
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052615896
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052615896
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee Prisma Sastamalan käyttötavaraosaston työtehtäviin perehdyttämistä. Kohdeyritys toimii kaupan alalla, jossa työntekijöiden vaihtuvuus on yleistä. Myös työnkierto osastojen välillä lisää tarvetta työtehtävien huolelliselle perehdyttämiselle. Opinnäytetyön tavoitteena oli etsiä tietoa siitä, mistä asioista koostuu laadukas työtehtäviin perehdytys, ja kuinka työtehtäviin perehdytystä voidaan jatkossa kehittää kohdeyrityksessä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, ja aineistonkeruu menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluihin osallistui kuusi kohdeyrityksen työntekijää, jotka olivat äskettäin saaneet perehdytyksen. Haastateltavista puolet oli perehdytetty käyttötavaraosastolle ja puolet yrityksen toiselle osastolle, mikä mahdollisti vertailun eri osastojen välillä.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että vaikka kohdeyrityksessä pääosin koettiin, että työtehtäviin perehdytys oli toteutunut hyvin, niin myös kehittämisen varaa löytyi. Haastatellut toivoivat erityisesti, että perehdytys tapahtuisi huolellisesti alusta asti, eikä perehdyttäjä olettaisi perehdytettävän tietävän jo asioita ja jättäisi niitä oletuksensa takia kertomatta. Myös perehdytettävien asioiden merkityksen avaaminen, perehdytyslomakkeen systemaattinen käyttö, ja riittävän ajan varaaminen perehdytykselle nousivat kehityskohteiksi.
Työssä esiin nousseet kehityskohteet tarjoavat kohdeyritykselle mahdollisuuden vahvistaa työtehtäviin perehdytyksen laatua. Vaikka tutkimus keskittyi käyttötavaraosastoon, sen tuloksista voivat hyötyä myös muut osastot, sillä haastatteluissa havaitut kehittämistarpeet olivat pitkälti samankaltaisia myös vertaisosastolla. Tapaustutkimuksena tämä opinnäytetyö käsitteli kohdeyritystä, eikä tutkimustuloksia voi suoranaisesti yleistää organisaation muihin yksiköihin. Tutkimustuloksista voi kuitenkin saada ideoita myös muiden toimipaikkojen perehdytyksen kehittämisen tueksi.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, ja aineistonkeruu menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluihin osallistui kuusi kohdeyrityksen työntekijää, jotka olivat äskettäin saaneet perehdytyksen. Haastateltavista puolet oli perehdytetty käyttötavaraosastolle ja puolet yrityksen toiselle osastolle, mikä mahdollisti vertailun eri osastojen välillä.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että vaikka kohdeyrityksessä pääosin koettiin, että työtehtäviin perehdytys oli toteutunut hyvin, niin myös kehittämisen varaa löytyi. Haastatellut toivoivat erityisesti, että perehdytys tapahtuisi huolellisesti alusta asti, eikä perehdyttäjä olettaisi perehdytettävän tietävän jo asioita ja jättäisi niitä oletuksensa takia kertomatta. Myös perehdytettävien asioiden merkityksen avaaminen, perehdytyslomakkeen systemaattinen käyttö, ja riittävän ajan varaaminen perehdytykselle nousivat kehityskohteiksi.
Työssä esiin nousseet kehityskohteet tarjoavat kohdeyritykselle mahdollisuuden vahvistaa työtehtäviin perehdytyksen laatua. Vaikka tutkimus keskittyi käyttötavaraosastoon, sen tuloksista voivat hyötyä myös muut osastot, sillä haastatteluissa havaitut kehittämistarpeet olivat pitkälti samankaltaisia myös vertaisosastolla. Tapaustutkimuksena tämä opinnäytetyö käsitteli kohdeyritystä, eikä tutkimustuloksia voi suoranaisesti yleistää organisaation muihin yksiköihin. Tutkimustuloksista voi kuitenkin saada ideoita myös muiden toimipaikkojen perehdytyksen kehittämisen tueksi.
