Seikkailukasvatuksellisten menetelmien käyttö Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää seikkailukasvatuksellisten me-netelmien soveltuvuutta Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan nuorisotoimin-taan. Opinnäytetyössä tarkasteltiin nuorten kokemuksia seikkailukasvatuk-sesta sekä heidän kiinnostustaan vastaaviin menetelmiin tulevaisuudessa. Lisäksi pyrittiin kartoittamaan, millaisia seikkailukasvatuksellisia aktiviteetteja nuoret kokivat mielekkäiksi ja mitä he toivoisivat lisää seurakunnan toimin-taan.

Opinnäytetyö toteutettiin leirinä, jonka ohjelmassa hyödynnettiin erilaisia elämyksellisiä ja toiminnallisia menetelmiä. Nuorten palaute oli pääosin myönteistä: seikkailukasvatus koettiin innostavaksi ja osallisuutta tukevaksi toimintamuodoksi. Erityisesti fyysiset ja haasteelliset aktiviteetit, kuten kiipeily ja kalliolaskeutuminen, saivat osallistujilta positiivista palautetta.

Oinnäytetyön aikana havaittiin myös joitakin vaikeuksia, jotka liittyivät muun muassa sääolosuhteisiin, osallistujamäärään sekä ohjelman aikataulutuk-seen. Näihin olisi osittain voitu vaikuttaa toiminnan suunnittelun ja toteutuk-sen kehittämisellä, esimerkiksi ajankohtaa, varautumista ja ohjelmarakennet-ta tarkentamalla.

Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että seikkailukasvatus tarjo-aa merkittäviä mahdollisuuksia kirkon nuorisotyön monipuolistamiseen seu-rakuntaympäristössä. Toiminnalliset ja kokemukselliset menetelmät tukevat nuorten kasvua, yhteisöllisyyttä ja aktiivista osallistumista tavalla, joka on helposti yhdistettävissä myös hengelliseen sisältöön. Seikkailukasvatus voi toimia luontevana sillanrakentajana nuorten arjen ja seurakunnan sanoman välillä tarjoten tilaa sekä henkilökohtaiselle että yhteiselle uskonnolliselle pohdinnalle.