Losing Wisdom? Understanding and Preserving Tacit Knowledge in Municipal Organizations
Svarvar, Patricia (2025)
Svarvar, Patricia
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052515780
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052515780
Tiivistelmä
Hiljainen tieto, joka on syvästi sidoksissa yksilön kokemuksiin ja usein vaikea sanallistaa, on kunnissa kriittinen mutta haavoittuva resurssi. Työvoiman muuttuessa ja sukupolvenvaihdosten edetessä arvokasta tietoa uhkaa kadota, mikä luo kunnille suuria haasteita hiljaisen tiedon säilyttämisessä.
Tämä opinnäytetyö tarkastelee, miten hiljaista tietoa siirretään sukupolvenvaihdosten aikana kolmessa suomenruotsalaisessa kunnassa. Kvalitatiivisen tutkimuksen avulla toteutettiin puolistrukturoituja haastatteluja kahden eläkkeelle siirtyvän työntekijän, kolmen hiljattain tai melko hiljattain palkatun työntekijän ja yhden HR-edustajan kanssa. Tutkimuksessa selvitettiin, minkälaista hiljaista tietoa on olemassa, miten sitä voidaan säilyttää ja millaista haasteita organisaatiot ja yksilöt kohtaavat.
Tulosten mukaan epämuodolliset menetelmät, kuten esimerkiksi rinnakkaistyöskentely, ovat arvostettuja mutta usein rakenteettomia ja riippuvaisia yksilön aktiivisuudesta. Dokumentaatio on puutteellista, perehdytysprosessit vaihtelevia ja strategiat heikosti kehitettyjä. Sekä kokeneet että uudet työntekijät näkevät tarpeen järjestelmällisemälle lähestymistavalle, johon kuuluu mentorointi, asianmukainen dokumentointi ja osaamisen jakamista tukevat verkostot.
Työ päättyy suosituksiin siitä, miten kunnat voivat säilyttää hiljaista tietoa, korostaen ennakoivaa suunnittelua, tiedon jakamista tukevan kulttuurin merkitystä ja rakenteellisia siirtokäytäntöjä.
Tämä opinnäytetyö tarkastelee, miten hiljaista tietoa siirretään sukupolvenvaihdosten aikana kolmessa suomenruotsalaisessa kunnassa. Kvalitatiivisen tutkimuksen avulla toteutettiin puolistrukturoituja haastatteluja kahden eläkkeelle siirtyvän työntekijän, kolmen hiljattain tai melko hiljattain palkatun työntekijän ja yhden HR-edustajan kanssa. Tutkimuksessa selvitettiin, minkälaista hiljaista tietoa on olemassa, miten sitä voidaan säilyttää ja millaista haasteita organisaatiot ja yksilöt kohtaavat.
Tulosten mukaan epämuodolliset menetelmät, kuten esimerkiksi rinnakkaistyöskentely, ovat arvostettuja mutta usein rakenteettomia ja riippuvaisia yksilön aktiivisuudesta. Dokumentaatio on puutteellista, perehdytysprosessit vaihtelevia ja strategiat heikosti kehitettyjä. Sekä kokeneet että uudet työntekijät näkevät tarpeen järjestelmällisemälle lähestymistavalle, johon kuuluu mentorointi, asianmukainen dokumentointi ja osaamisen jakamista tukevat verkostot.
Työ päättyy suosituksiin siitä, miten kunnat voivat säilyttää hiljaista tietoa, korostaen ennakoivaa suunnittelua, tiedon jakamista tukevan kulttuurin merkitystä ja rakenteellisia siirtokäytäntöjä.