Pölytystehokkuuden parantaminen ympärivuotisessa tomaatinviljelyssä

Abstract

Kimalaiset ovat tehokkaita pölyttäjiä, ja niiden käyttö kasvihuoneissa, erityisesti tomaatin viljelyssä, on yleistynyt 1980-luvun lopusta lähtien. Kimalaispölytys parantaa sadon laatua ja määrää verrattuna mekaaniseen pölytykseen. Suomessa tomaatteja viljellään ympärivuotisesti noin 30 hehtaarin alalla, ja vuosittain Suomeen tuodaan noin 10 000 kimalaispesää pölytystarkoituksiin. Energiakriisin ja vihreän siirtymän seurauksena LED-valojen käyttö on nousussa.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat kimalaispölytykseen ja miten pölytystehokkuutta voidaan parantaa ympärivuotisessa tomaatinviljelyssä. Aineisto kerättiin haastattelemalla neljää kasvihuoneviljelijää, jotka käyttivät joko HPS-valoja tai hybridivalotusta. Haastatteluissa ilmeni, että LED-valojen käyttöönoton jälkeen ilmeni pölytysongelmia, vaikka LED-valot tuottavat enemmän sinistä valoa, joka on kimalaisille välttämätöntä. Talvikauden luonnonvalon puute aiheuttaa myös haasteita pölytykselle.

LED-valojen käytön vaikutuksia on vaikea arvioida, koska viljelyyn liittyvät tekijät ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa, eivätkä käyttökokemukset ole pitkiä. Talvikauden pimeys ja luonnonvalon puute ovat merkittäviä haasteita pölytykselle. Kasvin terveydentila, lannoitus, pesien terveys ja määrä sekä ravinnonhakuajat ovat keskeisiä pölytyksen onnistumiselle. Optimaalinen ilmankosteus kimalaisille olisi noin 60–75 %, ja lämpötilan tulisi pysyä alle 28 asteen. Kasvihuoneiden verhojen käyttö ja niiden ajoitus ovat myös tärkeitä pölytyksen parantamiseksi. Pölytystehokkuuden parantaminen vaatii monien tekijöiden huomioon ottamisen, kuten valon määrän ja laadun, lämpötilan ja ilmankosteuden. Tutkimuksessa todettiin, että pölytyshaasteet ilmenevät eniten talvikaudella, ja viljelijät joutuvat tukeutumaan lisäpölytykseen. Työssä tultiin siihen lopputulokseen, että lisätutkimuksia kimalaisten pölytystehokkuuden parantamiseksi tarvitaan.