Ammattipätevyyden jatkokoulutusten tarve- ja sisältömäärittely linja-autoyrityksessä
Huttunen, Paul (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052615863
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052615863
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kartoitetaan erään linja-autoyrityksen henkilöstön ajatuksia ja mielipiteitä ammattipätevyyden jatkokoulutuksien sisällöistä ja teemoista. Toimeksiantaja toimii usealla paikkakunnalla Suomessa päätoimialanaan paikallisliikenne.
Tilaaja on aloittamassa omaa, sisäistä ammattipätevyyden koulutuskeskustoimintaa vuoden 2025 aikana. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkimuksen avulla kerätä mahdollisimman kattavasti tilaajan henkilöstön ajatukset, kiinnostuksen kohteet sekä mielipiteet koskien erilaisia koulutusaiheita ja -teemoja. Tuloksia hyödynnetään tulevien koulutuskokonaisuuksien käytännön suunnittelussa.
Tavoitteena on luoda yrityksen arvojen mukaisia koulutuskokonaisuuksia, jotka ovat myös kuljettajille mielenkiintoisia ja motivoivia. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu suurimmalta osaltaan sekä Euroopan Unionin että Suomen kansallisesta lainsäädännöstä koskien raskaan liikenteen ammattipätevyyksiä ja niiden kouluttamista.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena, anonyymina kyselytutkimuksena Webropol-kyselytyökalua käyttäen. Kuljettajille lähetetiin henkilökohtaiset vastauslinkit työsähköpostiin. Myös taustakysymysten keruussa kiinnitettiin huomiota mahdollisimman vähäiseen tarkkuuteen, jotta vastaajat kokisivat kyselyn miellyttäväksi vastata. Työsähköpostin ansiosta kustannustehokkain vaihtoehto oli toteuttaa kysely kokonaistutkimuksena kaikille yrityksen linja-autonkuljettajille.
Yksityiskohtaiset tulokset raportoitiin tilaajalle erikseen, mutta aineistosta saatiin tehtyä myös muutamia julkisia huomioita. Vastoin ennakkokäsitystä vastaajat pitivät ammattipätevyyskoulutuksia yleisesti ottaen hyödyllisinä, eikä suuria eroja havaittu eri työkokemusvuosien välilläkään. Koulutustyypeistä kuljettajien toiveissa oli erityisesti käytännön koulutus maastossa, sekä luokkahuonekoulutus pienehköissä, alle 20 hengen ryhmissä. Kyselytutkimukseen vastasi 24 % populaatiosta, ja näin koostunut otos kuvasi kuljettajien todellista maantieteellistä sekä äidinkielellistä jakaumaa tilaajaorganisaatiossa varsin hyvin. Voidaan siis todeta kyselyn olevan onnistunut ja antavan hyvät työkalut tilaajan koulutustoiminnan kehittämiselle.
Mahdolliset aiheen julkiset jatkotutkimukset tulisi teettää neutraalilla taholla, jolla ei ole sitoumuksia kuljetusyrityksiin. Näin myös tulokset saataisiin täysimääräisenä julkiseen käyttöön. Esimerkiksi Euroopan Unionin lainsäädännön kehittäminen olisi perusteltua teettämällä laaja vähintään kansallisen tason tutkimus ammattikuljettajien asenteista ja toiveista koskien ammattipätevyyden perustason sekä jatkokoulutuksien sisältöjä. Tällä voitaisiin edistää niin YK:n kestävän kehityksen periaatteita kuin valtioneuvoston liikennestrategista nollavisiota. This thesis examines the thoughts and sentiments of the personnel of the commissioning bus company regarding the content and themes of further professional competence training. The commissioner of this thesis operates in several locations in Finland, with local public transport as its main line of business.
The commissioner is about to launch its own in-house professional competence training center operations in 2025. The aim of this thesis is to comprehensively collect the thoughts, interests, and opinions of the commissioner’s bus drivers regarding various training topics and themes. The results will be used in the planning of future training modules, with the goal of creating programs that align with the company’s values while being both engaging and motivating for the drivers.
The knowledge base of the thesis largely consists of European Union’s and national legislation pertaining to professional competence in heavy transport and its training. The research was conducted as a quantitative online survey using the Webropol survey tool. Personal response links were sent to the drivers' work email addresses, yet the survey remained completely anonymous. Moreover, care was taken to minimize the level of detail in the collection of background information so that respondents would find the survey pleasant to complete. Due to the use of email addresses, the most cost-effective approach was to conduct the survey as a census of all the company’s bus drivers.
Detailed results were reported in private to the commissioner, although some public observations were also derived from the material. Contrary to initial expectations, respondents generally consider training in professional qualifications to be valuable, and no significant differences were observed across varying levels of work experience. Among the types of training, the drivers’ preferences particularly favored practical field training as well as classroom-based sessions conducted in relatively small groups of fewer than 20 participants. The survey achieved a 24% response rate, and the resulting sample accurately reflected the actual geographical and native language distribution of the drivers within the commissioner’s organization. Thus, it can be concluded that the survey was successful and provided valuable tools for further developing the commissioner’s training operations.
It is advisable that potential further public research on the subject be commissioned through a neutral entity with no ties to transportation companies. This would also ensure that the results can be made fully available to the public. For example, the development of European Union’s legislation could be justified by conducting a comprehensive study, at least at the national level, on professional drivers’ attitudes and expectations regarding the content of both the basic level of professional competence training and further training programs. This could promote both the United Nations' sustainable development goals as well as the national government's strategic Zero Vision for transportation.
Tilaaja on aloittamassa omaa, sisäistä ammattipätevyyden koulutuskeskustoimintaa vuoden 2025 aikana. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkimuksen avulla kerätä mahdollisimman kattavasti tilaajan henkilöstön ajatukset, kiinnostuksen kohteet sekä mielipiteet koskien erilaisia koulutusaiheita ja -teemoja. Tuloksia hyödynnetään tulevien koulutuskokonaisuuksien käytännön suunnittelussa.
Tavoitteena on luoda yrityksen arvojen mukaisia koulutuskokonaisuuksia, jotka ovat myös kuljettajille mielenkiintoisia ja motivoivia. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu suurimmalta osaltaan sekä Euroopan Unionin että Suomen kansallisesta lainsäädännöstä koskien raskaan liikenteen ammattipätevyyksiä ja niiden kouluttamista.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena, anonyymina kyselytutkimuksena Webropol-kyselytyökalua käyttäen. Kuljettajille lähetetiin henkilökohtaiset vastauslinkit työsähköpostiin. Myös taustakysymysten keruussa kiinnitettiin huomiota mahdollisimman vähäiseen tarkkuuteen, jotta vastaajat kokisivat kyselyn miellyttäväksi vastata. Työsähköpostin ansiosta kustannustehokkain vaihtoehto oli toteuttaa kysely kokonaistutkimuksena kaikille yrityksen linja-autonkuljettajille.
Yksityiskohtaiset tulokset raportoitiin tilaajalle erikseen, mutta aineistosta saatiin tehtyä myös muutamia julkisia huomioita. Vastoin ennakkokäsitystä vastaajat pitivät ammattipätevyyskoulutuksia yleisesti ottaen hyödyllisinä, eikä suuria eroja havaittu eri työkokemusvuosien välilläkään. Koulutustyypeistä kuljettajien toiveissa oli erityisesti käytännön koulutus maastossa, sekä luokkahuonekoulutus pienehköissä, alle 20 hengen ryhmissä. Kyselytutkimukseen vastasi 24 % populaatiosta, ja näin koostunut otos kuvasi kuljettajien todellista maantieteellistä sekä äidinkielellistä jakaumaa tilaajaorganisaatiossa varsin hyvin. Voidaan siis todeta kyselyn olevan onnistunut ja antavan hyvät työkalut tilaajan koulutustoiminnan kehittämiselle.
Mahdolliset aiheen julkiset jatkotutkimukset tulisi teettää neutraalilla taholla, jolla ei ole sitoumuksia kuljetusyrityksiin. Näin myös tulokset saataisiin täysimääräisenä julkiseen käyttöön. Esimerkiksi Euroopan Unionin lainsäädännön kehittäminen olisi perusteltua teettämällä laaja vähintään kansallisen tason tutkimus ammattikuljettajien asenteista ja toiveista koskien ammattipätevyyden perustason sekä jatkokoulutuksien sisältöjä. Tällä voitaisiin edistää niin YK:n kestävän kehityksen periaatteita kuin valtioneuvoston liikennestrategista nollavisiota.
The commissioner is about to launch its own in-house professional competence training center operations in 2025. The aim of this thesis is to comprehensively collect the thoughts, interests, and opinions of the commissioner’s bus drivers regarding various training topics and themes. The results will be used in the planning of future training modules, with the goal of creating programs that align with the company’s values while being both engaging and motivating for the drivers.
The knowledge base of the thesis largely consists of European Union’s and national legislation pertaining to professional competence in heavy transport and its training. The research was conducted as a quantitative online survey using the Webropol survey tool. Personal response links were sent to the drivers' work email addresses, yet the survey remained completely anonymous. Moreover, care was taken to minimize the level of detail in the collection of background information so that respondents would find the survey pleasant to complete. Due to the use of email addresses, the most cost-effective approach was to conduct the survey as a census of all the company’s bus drivers.
Detailed results were reported in private to the commissioner, although some public observations were also derived from the material. Contrary to initial expectations, respondents generally consider training in professional qualifications to be valuable, and no significant differences were observed across varying levels of work experience. Among the types of training, the drivers’ preferences particularly favored practical field training as well as classroom-based sessions conducted in relatively small groups of fewer than 20 participants. The survey achieved a 24% response rate, and the resulting sample accurately reflected the actual geographical and native language distribution of the drivers within the commissioner’s organization. Thus, it can be concluded that the survey was successful and provided valuable tools for further developing the commissioner’s training operations.
It is advisable that potential further public research on the subject be commissioned through a neutral entity with no ties to transportation companies. This would also ensure that the results can be made fully available to the public. For example, the development of European Union’s legislation could be justified by conducting a comprehensive study, at least at the national level, on professional drivers’ attitudes and expectations regarding the content of both the basic level of professional competence training and further training programs. This could promote both the United Nations' sustainable development goals as well as the national government's strategic Zero Vision for transportation.