Ilmalämpöpumppu rivitalokäytössä
Lindström, Harri (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052616007
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052616007
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutustuttiin lämpöpumppujen maailmaan, ja perehdyttiin tarkemmin ilmalämpöpumpulla toteutetun ratkaisun energiantehokkuuteen rivitalokäytössä. Työn keskiössä oli Keravalla sijaitseva 4 osakkaan rivitaloyhtiö, johon toteutettiin lämmitysjärjestelmän energiaremontti kesällä vuosina 2023 ja 2024. Työn tilaaja toimii rakennuksen isännöitsijän tehtävissä, ja valmis työ tulee toimimaan taloyhtiölle ohjemateriaalina lämpöpumppujen tekniikkaan ja valmiin asennuksen arviointiin.
Työn teoriaosuudessa käytiin läpi Suomessa yleisiä lämpöpumpputeknologiota ja perehdyttiin tarkemmin lämpöpumppujen toimintaan ja asennuspaikkoihin. Teoriaosuuden painoarvo oli ilmalämpöpumpuilla toteutettujen ratkaisujen esittelyssä, niiden toimintaperiaatteen, asennuksen ja energiatehokkuuden näkökulmista. Työssä käytiin läpi myös rakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttavia keskeisimpiä päivitysmahdollisuuksia sähköjärjestelmien, automaation ja rakenteiden kunnon mukaan.
Projektiosuus alkoi rakennuksen kunnon energiatehokkuuden näkökulmista tehdyllä tarkastuksella. Tarkastus rajattiin rakennuksen rakenteiden, sähköjärjestelmien ja lvi-järjestelmän kartoitukseen. Rakennuksen merkittävimmät puutteet nousivat ikkunoissa ja ovissa havaittuihin lämpövuotoihin. Sähköjärjestelmän osalta sähköpatterien päivitys ja automaatiojärjestelmän käyttöönotto, parantaisi tulevaisuudessa ilmalämpöpumpun kanssa tapahtuvaa lämmityksen energiatehokkuutta.
Projektin keskiössä oli rivitalon päätyasunto rappu A, johon valittiin toteutettavaksi kahden sisäyksikön kytkennän mahdollistama ilmalämpöpumppumalli. Pumpun valinnassa painoarvo nousi kohteen kerroksellisuuteen ja tulevan laitteen kykyyn toimia sekä viilennys että lämmityskäytössä. Takaisinmaksua ja laitteen energiatehokkuutta verrattiin talven 2024 mukaan, rakennuksen edellisen 6 vuoden sähkökulutukseen. Tuloksien perusteella laite kykeni saavuttamaan rakenteiden nykyisellä kunnolla noin 9 vuoden takaisinmaksuajan. Tarkastuksessa havaittujen lämpövuotojen korjauksella, takaisinmaksuaika voitiin arvioida laskemaan 6 vuoteen. Keskimäärin pumpulla saavutettiin talvella noin 3000 kWh säästöä vuodessa, ja talven 2024 ajalta 2 sisäyksikön pumppumalli riitti koko kohderapun ainoaksi lämmitysjärjestelmäksi.
Työn teoriaosuudessa käytiin läpi Suomessa yleisiä lämpöpumpputeknologiota ja perehdyttiin tarkemmin lämpöpumppujen toimintaan ja asennuspaikkoihin. Teoriaosuuden painoarvo oli ilmalämpöpumpuilla toteutettujen ratkaisujen esittelyssä, niiden toimintaperiaatteen, asennuksen ja energiatehokkuuden näkökulmista. Työssä käytiin läpi myös rakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttavia keskeisimpiä päivitysmahdollisuuksia sähköjärjestelmien, automaation ja rakenteiden kunnon mukaan.
Projektiosuus alkoi rakennuksen kunnon energiatehokkuuden näkökulmista tehdyllä tarkastuksella. Tarkastus rajattiin rakennuksen rakenteiden, sähköjärjestelmien ja lvi-järjestelmän kartoitukseen. Rakennuksen merkittävimmät puutteet nousivat ikkunoissa ja ovissa havaittuihin lämpövuotoihin. Sähköjärjestelmän osalta sähköpatterien päivitys ja automaatiojärjestelmän käyttöönotto, parantaisi tulevaisuudessa ilmalämpöpumpun kanssa tapahtuvaa lämmityksen energiatehokkuutta.
Projektin keskiössä oli rivitalon päätyasunto rappu A, johon valittiin toteutettavaksi kahden sisäyksikön kytkennän mahdollistama ilmalämpöpumppumalli. Pumpun valinnassa painoarvo nousi kohteen kerroksellisuuteen ja tulevan laitteen kykyyn toimia sekä viilennys että lämmityskäytössä. Takaisinmaksua ja laitteen energiatehokkuutta verrattiin talven 2024 mukaan, rakennuksen edellisen 6 vuoden sähkökulutukseen. Tuloksien perusteella laite kykeni saavuttamaan rakenteiden nykyisellä kunnolla noin 9 vuoden takaisinmaksuajan. Tarkastuksessa havaittujen lämpövuotojen korjauksella, takaisinmaksuaika voitiin arvioida laskemaan 6 vuoteen. Keskimäärin pumpulla saavutettiin talvella noin 3000 kWh säästöä vuodessa, ja talven 2024 ajalta 2 sisäyksikön pumppumalli riitti koko kohderapun ainoaksi lämmitysjärjestelmäksi.