Työikäisten hyvinvoinnin lisääminen motivaation keinoin : ryhmävalmennus yhteistyössä Someron ja Harjavallan kaupunkien kanssa

Abstract

Toiminnallisen työn tavoitteena oli lisätä työikäisten liikkumista sekä heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan. Toimeksiantajina oli Harjavallan sekä Someron kaupungit. Tavoitteena oli luoda molempien paikkakuntien työntekijöille erilaisia mahdollisuuksia arkiliikkumiseen ja työkaluja myös työhön, joka tukisi heidän hyvinvointiaan motivaation lähtökohdista. Työtä voidaan hyödyntää molempien kaupunkien liikuntapalveluissa ryhmävalmennukseen, jossa yksilöllisellä liikunta-neuvonnalla on myös osansa. Suomessa työikäiset ovat vaarassa sairastua erilaisiin kansanterveydellisiin sairauksiin, joka saattaa johtaa ennenaikaiseen työkyvyttömyyteen. Työikäiset kyllä liikkuvat perinteisin tavoin, mutta heiltä saattaa puuttua pidemmän aikavälin motivaatio liikkumiseen. Ihmisten liikkumattomuus saattaa kummuta erinäisistä asioista, joita hänen elämässään tapahtuu. Niitä syitä pyritään ymmärtämään ja selvittämään motivaation keinoin, jotta yksilö itse kykenisi paremmin tunnista-maan liikkumattomuuden syitä ja asenteita. Motivaatiolla oli keskeinen asema valmennuksen ajan, sillä pyrkimys oli tuoda asiakas tietoiseksi omasta kyvykkyydestään ja minäpystyvyydestään. Tässä apuna oli motivaatioteoriat, joista COM-B-malli sekä TDF-viitekehys nousi lähempään tarkasteluun. Käytännön ryhmävalmennus toteutettiin sekä Harjavallassa että Somerolla syksyllä 2024, aikavälillä elokuu-joulukuu. Valmennusryhmiin valikoitui yhteensä 13 henkilöä, jotka liikkuivat terveytensä kannalta liian vähän, tai eivät liikkuneet ollenkaan. Valmennettavien ikähaarukka oli 30–65-vuotta. Valmennus koostui alkukartoituksesta, lihaskunto- ja lihastasapainotestauksista, luento-kerroista sekä monipuolisista liikuntakokeiluista. Tärkeimpinä teemoina luennoilla oli ravitsemus, palautuminen ja uni. Yhteenvetona voidaan todeta, että lopputuloksena syntyi käytännöllinen ja mukautettava ryhmä-valmennuskokonaisuus, joka on valmis käyttöönotettavaksi sellaisenaan. Pienillä asiakokonaisuuksien muutoksilla valmennus on muokattava kokonaisuus. Loppupalautteista nousi esiin vaihdevuosi-ikäisille suunnattu tietous sekä halu myös saada enemmän yksilövalmennusta. Tulosten perusteella valmennus oli kuitenkin onnistunut, sillä sekä testien että palautteiden perusteella valmennettavien hyvinvointi on lisääntynyt. Todettakoon, että pienet muutokset arjessa johtavat ajan myötä merkittäviin tuloksiin.