Asiantuntijatyön johtaminen: case Kelan esihenkilöt erityistason asiantuntijatyön johtamisessa
Haapa-aho, Anjuta (2025)
Haapa-aho, Anjuta
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052616240
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052616240
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia kokemuksia Kelan esihenkilöillä on asiantuntijatyön johtamisesta. Tutkimusaihe on ajankohtainen, sillä asiantuntijatyön merkitys on korostunut nopeasti muuttuvassa työelämässä ja sen johtaminen vaatii erityistä osaamista ja ymmärrystä.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, joka lähetettiin 86:lle Kelan erityistason asiantuntijoiden esihenkilönä toimivalle henkilölle viidessä eri yksikössä. Kyselyyn vastasi 64 henkilöä, jolloin vastausprosentiksi muodostui noin 74 %. Kysely sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Aineisto analysoitiin tilastollisesti ja avoimista vastauksista nostettiin esiin keskeisiä teemoja tukemaan määrällisiä tuloksia.
Tulosten perusteella esihenkilöt kokivat asiantuntijatyön johtamisen tärkeäksi mutta ajoittain kuormittavaksi. Haasteet liittyivät muun muassa resurssien niukkuuteen, roolien epäselvyyksiin sekä asiantuntijoiden korkean autonomian ja tuen tarpeiden yhteensovittamiseen. Esihenkilöt toivoivat erityisesti lisätukea vuorovaikutukseen, palautteen antamiseen ja selkeisiin johtamisen rakenteisiin.
Tulosten pohjalta Kelassa voidaan kehittää asiantuntijatyön johtamista muun muassa selkeyttämällä rooleja, vahvistamalla esihenkilöiden tukea ja lisäämällä käytännön työkaluja esihenkilötyöhön. Näin voidaan parantaa sekä johtamisen laatua että asiantuntijoiden hyvinvointia. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää Kelassa johtamisen kehittämisessä ja esihenkilötyön tukemisessa.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, joka lähetettiin 86:lle Kelan erityistason asiantuntijoiden esihenkilönä toimivalle henkilölle viidessä eri yksikössä. Kyselyyn vastasi 64 henkilöä, jolloin vastausprosentiksi muodostui noin 74 %. Kysely sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Aineisto analysoitiin tilastollisesti ja avoimista vastauksista nostettiin esiin keskeisiä teemoja tukemaan määrällisiä tuloksia.
Tulosten perusteella esihenkilöt kokivat asiantuntijatyön johtamisen tärkeäksi mutta ajoittain kuormittavaksi. Haasteet liittyivät muun muassa resurssien niukkuuteen, roolien epäselvyyksiin sekä asiantuntijoiden korkean autonomian ja tuen tarpeiden yhteensovittamiseen. Esihenkilöt toivoivat erityisesti lisätukea vuorovaikutukseen, palautteen antamiseen ja selkeisiin johtamisen rakenteisiin.
Tulosten pohjalta Kelassa voidaan kehittää asiantuntijatyön johtamista muun muassa selkeyttämällä rooleja, vahvistamalla esihenkilöiden tukea ja lisäämällä käytännön työkaluja esihenkilötyöhön. Näin voidaan parantaa sekä johtamisen laatua että asiantuntijoiden hyvinvointia. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää Kelassa johtamisen kehittämisessä ja esihenkilötyön tukemisessa.