Maatilan Viljahiven -lehtilannoitteen vaikutus sertifioituun, peitattuun ja Ympact®-ravinnepeitattuun Hermanni- ja Maire-ohraan
Rabb, Hannes (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052616111
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052616111
Tiivistelmä
Maatalousyritykseen ostettiin uutta sertifioitua, peitattua ja Ympact®-ravinnepeitattuun kaksitahoiseen Maire- ja monitahoiseen Hermanni-ohraan. Tästä lähtökohdasta oli mukava miettiä jonkinlaista viljelykoetta maatalousyrityksessä. Lopulta päätettiin kokeilla Maatilan Viljahiven (NoroTec® Spannmål) -lehtilannoitteen vaikutusta sadon määrään ja laatuun. Tuotteen laaja ravinnesisältö herätti mielenkiinnon ja tuote oli ennestään tuntematon tuote maatalousyritykselle, koska sitä on vain saatavilla Suomen kasvinsuojelun verkkokaupasta.
Koe suoritettiin kahdella noin kolmen ha suuruisella koelohkolla Vaasan Vähässäkyrössä. Ne nimettiin koehlohkoiksi H (=Hermanni) ja M (=Maire) ja niille tehtiin koejäsen jako: H1 (0), H2 (II) ja M1 (0), M2 (II). 1 ja (0) tarkoittavat lehtilannoittamatonta ja nollaruutua ja 2 ja (II) tarkoittavat lehtilannoitettua. Kasvukauden aikana koelohkoja tarkkailtiin ja sadonkorjuun jälkeen koejäsenien laatua mitattiin neljällä eri laitteella kuivasta sadosta.
Kasvukausi 2024 oli kuuma ja kuiva, joka sitten näkyi heikkoina tuloksina. Alkukasvukausi oli kuiva, joka myös haittasi rikkakasvien kasvua. Ennen juhannusta alkaneet helteet olivat myrkkyä ohralle ja muillekin viljoille, koska ne pakkotuleentuivat kuivuuden ja kuumuuden takia.
Kokeen tuloksiksi saatiin, että lehtilannoitetut antoivat enemmän satoa laskennallisesti, mutta laadullisesti erot olivat hyvin pieniä. Koelohkon H lehtilannoitettu tuotti + 98 kg/ha verrattuna lehtilannoittamaan ja Koelohkon M lehtilannoitettu tuotti + 115 kg/ha verrattuna lehtilannoittamaan. Kuten edellisessä kappaleessa mainitsin niin kasvukausi 2024 oli todella haasteellinen ja se varmasti vaikutti kokeen lopputuloksiin
Koe suoritettiin kahdella noin kolmen ha suuruisella koelohkolla Vaasan Vähässäkyrössä. Ne nimettiin koehlohkoiksi H (=Hermanni) ja M (=Maire) ja niille tehtiin koejäsen jako: H1 (0), H2 (II) ja M1 (0), M2 (II). 1 ja (0) tarkoittavat lehtilannoittamatonta ja nollaruutua ja 2 ja (II) tarkoittavat lehtilannoitettua. Kasvukauden aikana koelohkoja tarkkailtiin ja sadonkorjuun jälkeen koejäsenien laatua mitattiin neljällä eri laitteella kuivasta sadosta.
Kasvukausi 2024 oli kuuma ja kuiva, joka sitten näkyi heikkoina tuloksina. Alkukasvukausi oli kuiva, joka myös haittasi rikkakasvien kasvua. Ennen juhannusta alkaneet helteet olivat myrkkyä ohralle ja muillekin viljoille, koska ne pakkotuleentuivat kuivuuden ja kuumuuden takia.
Kokeen tuloksiksi saatiin, että lehtilannoitetut antoivat enemmän satoa laskennallisesti, mutta laadullisesti erot olivat hyvin pieniä. Koelohkon H lehtilannoitettu tuotti + 98 kg/ha verrattuna lehtilannoittamaan ja Koelohkon M lehtilannoitettu tuotti + 115 kg/ha verrattuna lehtilannoittamaan. Kuten edellisessä kappaleessa mainitsin niin kasvukausi 2024 oli todella haasteellinen ja se varmasti vaikutti kokeen lopputuloksiin