FOMO nuorten mielenterveyteen vaikuttavana tekijänä : kirjallisuuskatsaus
Peltonen, Carita (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052616255
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052616255
Tiivistelmä
Nuorten mielenterveysongelmat, erityisesi ahdistus ja masennus ovat lisääntyneet viime vuosina merkittävästi ja kyseessä on maailmanlaajuinen ilmiö. Yhtenä mielenterveyteen vaikuttavana tekijänä nähdään sosiaalisen median käyttö, joka voi lisätä psyykkistä kuormitusta. Sosiaalisen median käyttöön liittyvä FOMO (fear of missing out), eli pelko jäädä paitsi jostain hauskasta ja tärkeästä voi aiheuttaa jatkuvaa tarvetta seurata muiden tekemisiä, mikä voi heikentää nuoren hyvinvointia. On tärkeää tunnistaa tällaisia ilmiöitä, jotta mielenterveysongelmia voidaan ehkäistä tehokkaammin.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tutkitun tiedon avulla FOMO-ilmiön vaikutusta nuorten mielenterveyteen. Tavoitteena tässä opinnäytetyössä oli kehittää hoitotyötä lisäämällä ammattilaisten tietoa ja ymmärrystä FOMO-ilmiön vaikutuksesta nuorten mielenterveyteen ja siten ennaltaehkäistä nuorten mielenterveysongelmia.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston kohderyhmänä olivat nuoret, ja lopulliseen aineistoon valittiin yksitoista tutkimusartikkelia. Tiedonhaku tehtiin PubMed-tietokannasta, SeAMK-Finnasta, Google Scholar -hakupalvelun avulla sekä manuaalisella haulla. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan FOMO voi erityisesti nuorilla lisätä merkittävästi riskiä sairastua mielenterveyshäiriöihin. Ilmiö yhdistyy erityisesti ahdistukseen, masennukseen ja itsetuhoiseen käytökseen. Lisäksi FOMO voi johtaa someriippuvuuteen, unihäiriöihin, lisääntyneeseen päihteiden käyttöön ja heikentyneeseen itsetuntoon. Tulokset kahteen pääluokkaan: 1) FOMO:n yhteys mielenterveyden heikentymiseen, 2) FOMO:n yhteys tekijöihin, jotka vaikuttavat negatiivisesti mielenterveyteen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että FOMO on merkittävä riskitekijä nuorten mielenterveydelle. Hoitotyössä tulisi lisätä ammattilaisten tietoisuutta ilmiöstä, jotta nuorten tukeminen ja ennaltaehkäisevä työ olisi vaikuttavampaa tulevaisuudessa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tutkitun tiedon avulla FOMO-ilmiön vaikutusta nuorten mielenterveyteen. Tavoitteena tässä opinnäytetyössä oli kehittää hoitotyötä lisäämällä ammattilaisten tietoa ja ymmärrystä FOMO-ilmiön vaikutuksesta nuorten mielenterveyteen ja siten ennaltaehkäistä nuorten mielenterveysongelmia.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston kohderyhmänä olivat nuoret, ja lopulliseen aineistoon valittiin yksitoista tutkimusartikkelia. Tiedonhaku tehtiin PubMed-tietokannasta, SeAMK-Finnasta, Google Scholar -hakupalvelun avulla sekä manuaalisella haulla. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan FOMO voi erityisesti nuorilla lisätä merkittävästi riskiä sairastua mielenterveyshäiriöihin. Ilmiö yhdistyy erityisesti ahdistukseen, masennukseen ja itsetuhoiseen käytökseen. Lisäksi FOMO voi johtaa someriippuvuuteen, unihäiriöihin, lisääntyneeseen päihteiden käyttöön ja heikentyneeseen itsetuntoon. Tulokset kahteen pääluokkaan: 1) FOMO:n yhteys mielenterveyden heikentymiseen, 2) FOMO:n yhteys tekijöihin, jotka vaikuttavat negatiivisesti mielenterveyteen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että FOMO on merkittävä riskitekijä nuorten mielenterveydelle. Hoitotyössä tulisi lisätä ammattilaisten tietoisuutta ilmiöstä, jotta nuorten tukeminen ja ennaltaehkäisevä työ olisi vaikuttavampaa tulevaisuudessa.