Kuukautiskierron vaikutus työkykyyn ja sairauspoissaoloihin

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millainen vaikutus kuukautiskiertoon liittyvillä oireilla on työelämässä olevien naisten työkykyyn ja sairauspoissaoloihin. Aihe valittiin, koska kuukautiskierron vaikutuksista työelämässä puhutaan vielä vähän, vaikka oireet voivat heijastua suoraan työntekijän työkykyyn. Tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä siitä, milloin työkyky koetaan parhaimmaksi ja heikoimmaksi kuukautiskierron aikana, kuinka yleisesti oireet vaikuttavat työkykyyn ja sairauspoissaoloihin, sekä millaisia tukitoimia työpaikoilla tarvittaisiin.

Tietoperustassa käsiteltiin työkykyä laaja-alaisesti, mukaan lukien sen syklinen luonne, sairauspoissaolot ja presenteismi, sekä kuukautiskierron oireiden mahdolliset vaikutukset työkykyyn, sairauspoissaoloihin ja työssä jaksamiseen. Työkyvyn jäsentämisessä hyödynnettiin Työkykytalo-mallia, joka kuvaa työkyvyn rakentuvan työntekijän voimavarojen, kuten terveyden, osaamisen ja motivaation, sekä työn vaatimusten, työolojen ja johtamisen yhteistoiminnasta.

Tutkimus toteutettiin määrällisenä eli kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, joka jaettiin tutkijan sosiaalisen median kanavissa ja Facebook-ryhmässä. Kysely oli avoinna 22.–26.4.2025 ja siihen vastasi 2105 työelämässä olevaa naista. Kysely toteutettiin Webropol-ohjelman avulla ja tulokset analysoitiin SPSS-ohjelmalla.

Tuloksista ilmeni, että suurin osa vastaajista koki työkykynsä heikoimmaksi kuukautisten aikana ja parhaimmaksi follikkelivaiheessa. Yli puolet koki kuukautiskierron oireiden vaikuttavan jaksamiseen työpäivän aikana. Lisäksi suuri osa toivoi avoimempaa keskustelua aiheesta, sekä konkreettisia tukitoimia, kuten mahdollisuutta etätyöhön tai joustaviin työaikoihin oireiden aikana.

Tutkimus osoittaa, että työkyky voi vaihdella kuukautiskierron mukana ja että aihe kaipaa enemmän huomiota työelämässä. Jatkotutkimuksessa voidaan tarkastella esimerkiksi sitä, millainen rooli esihenkilöillä ja työyhteisöillä on tukitoimien toteutumisessa ja avoimen keskustelun mahdollistamisessa. Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää työpaikoilla tukitoimien suunnittelussa, sekä keskustelukulttuurin edistämisessä.