Markkinointiviestinnän vaikuttavuus Haaga-Helian liiketalouden opiskelijoiden opiskelupaikan valintaan
Tynninen, Jani (2015)
2015
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504144329
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504144329
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyönä toimineen tutkimuksen tavoitteena on tutkia, miten Haaga-Helian Helsingin toimipisteiden liiketalouslinjan nuorten aloitusryhmän syksyn 2014 uudet opiskelijat ovat kokeneet markkinointiviestinnän vaikuttaneen opiskelupaikkansa valintaan. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten vastaajat ovat ylipäätään kokeneet Haaga-Helian markkinoinnin. Tavoitteena on myös saada selville, minkälaiseen markkinointiviestintään Haaga-Helian kannattaisi panostaa tulevaisuudessa.
Tutkimus alkaa johdantoluvulla, jossa käydään läpi tutkimuksen tavoite sekä tutkimusongelma ja sen rajaus. Lisäksi esitellään tutkimuksen kohdeyritys. Tämän jälkeen tutkimus etenee vaiheittain siten, että luvussa 2 perehdytään Haaga-Helian markkinointiviestintään ja markkinoinnin tehon mittareihin. Luvussa 3 syvennytään luvussa 2 esiin nousseisiin kolmeen Haaga-Helian markkinointiviestinnän kannalta tärkeään aihealueeseen: Yrityskuvaan, moni- kanavastrategiaan ja tarinalliseen markkinointiin.
Luvussa 4 paneudutaan tämän tutkimuksen aihetta vahvasti sivuavaan aiempaan tutkimustietoon esittelemällä vuoden 2014 Kun koulu loppuu -tutkimuksen tuloksia, joista saadaan vertailupohjaa tämän opinnäytteen tuloksiin. Luvussa 5 taas paneudutaan korkeakoulujen markkinoinnin saamaan kritiikkiin.
Luvusta 6 alkaa tutkimuksen empiirinen osa, missä selvitetään tutkimuksen käytännön toteutusta. Tutkimuksessa käytettäväksi menetelmäksi valittiin kvantitatiivinen menetelmä, ja itse tutkimus toteutettiin survey-tyyppisenä kyselytutkimuksena. Empiirisessä osassa esitellään myös aineisto, käytetyt analyysit ja saadut tulokset.
Luvusta 7 alkaa pohdintaosio, jossa arvioidaan tutkimuksen luotettavuutta. Tutkimustulosten pohjalta validiteetti todetaan hyväksi, mutta reliabiliteetti suhteellisen huonoksi, johtuen huo- nosta vastausprosentista sekä lopullisen otoksen epäedustavuudesta suhteessa tutkittavaan kohderyhmään. Tuloksia voidaan kuitenkin pitää suuntaa antavina, sillä ne mukailevat Haaga-Helian omia markkinoinnin seurannan tuloksia ja aiempaa tietoa tutkimuksen aihepiiristä.
Lisäksi luvussa 7 tarkastellaan tutkimuksen tuloksia ja muodostetaan niistä johtopäätöksiä. Tuloksista pääteltiin, että markkinointiviestinnällä on vaikutusta nuorten opiskelupaikan valintaan, ja että vaikutuksen määrä riippuu markkinointikeinosta. Lisäksi pääteltiin, että Haaga-Helian markkinointiviestintä on varsin onnistunutta, mutta parannettavaakin on. Markkinointiviestintään annetaankin mm. seuraavat kehitysehdotukset: jatkossa kannattaa panostaa entistä informatiivisempaan markkinointiin sekä yhä näkyvämpään läsnäoloon sosiaalisessa mediassa. Luvun lopussa arvioidaan vielä opinnäytetyöprosessia ja omaa oppimista.
Tutkimus alkaa johdantoluvulla, jossa käydään läpi tutkimuksen tavoite sekä tutkimusongelma ja sen rajaus. Lisäksi esitellään tutkimuksen kohdeyritys. Tämän jälkeen tutkimus etenee vaiheittain siten, että luvussa 2 perehdytään Haaga-Helian markkinointiviestintään ja markkinoinnin tehon mittareihin. Luvussa 3 syvennytään luvussa 2 esiin nousseisiin kolmeen Haaga-Helian markkinointiviestinnän kannalta tärkeään aihealueeseen: Yrityskuvaan, moni- kanavastrategiaan ja tarinalliseen markkinointiin.
Luvussa 4 paneudutaan tämän tutkimuksen aihetta vahvasti sivuavaan aiempaan tutkimustietoon esittelemällä vuoden 2014 Kun koulu loppuu -tutkimuksen tuloksia, joista saadaan vertailupohjaa tämän opinnäytteen tuloksiin. Luvussa 5 taas paneudutaan korkeakoulujen markkinoinnin saamaan kritiikkiin.
Luvusta 6 alkaa tutkimuksen empiirinen osa, missä selvitetään tutkimuksen käytännön toteutusta. Tutkimuksessa käytettäväksi menetelmäksi valittiin kvantitatiivinen menetelmä, ja itse tutkimus toteutettiin survey-tyyppisenä kyselytutkimuksena. Empiirisessä osassa esitellään myös aineisto, käytetyt analyysit ja saadut tulokset.
Luvusta 7 alkaa pohdintaosio, jossa arvioidaan tutkimuksen luotettavuutta. Tutkimustulosten pohjalta validiteetti todetaan hyväksi, mutta reliabiliteetti suhteellisen huonoksi, johtuen huo- nosta vastausprosentista sekä lopullisen otoksen epäedustavuudesta suhteessa tutkittavaan kohderyhmään. Tuloksia voidaan kuitenkin pitää suuntaa antavina, sillä ne mukailevat Haaga-Helian omia markkinoinnin seurannan tuloksia ja aiempaa tietoa tutkimuksen aihepiiristä.
Lisäksi luvussa 7 tarkastellaan tutkimuksen tuloksia ja muodostetaan niistä johtopäätöksiä. Tuloksista pääteltiin, että markkinointiviestinnällä on vaikutusta nuorten opiskelupaikan valintaan, ja että vaikutuksen määrä riippuu markkinointikeinosta. Lisäksi pääteltiin, että Haaga-Helian markkinointiviestintä on varsin onnistunutta, mutta parannettavaakin on. Markkinointiviestintään annetaankin mm. seuraavat kehitysehdotukset: jatkossa kannattaa panostaa entistä informatiivisempaan markkinointiin sekä yhä näkyvämpään läsnäoloon sosiaalisessa mediassa. Luvun lopussa arvioidaan vielä opinnäytetyöprosessia ja omaa oppimista.