Hyvää vanhuutta ruuasta – ravitsemusopas ammattikeittiöihin palvelutaloissa
Viteli, Calle (2025)
Viteli, Calle
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052616486
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052616486
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämishankkeena, jonka tuotoksena syntyi opas palvelutalojen keittiöihin ja huoneentaulu tukemaan ryhmäkotien henkilökuntaa ravitsemuksen toteuttamisessa. Oppaan sisältö perustuu ammatilliseen osaamiseen, alan ammattikirjallisuuteen sekä tutkittuun tietoon.
Espoon Eläkekotisäätiö on suomalainen yhteiskunnallinen yritys, jonka tavoitteena on tuottaa laadukkaita sairaanhoidollisia-, hoiva-, siivous- ja hyvinvointipalveluita. Espoon Eläkekotisäätiön arvona on kunnioittaa jokaisen ikääntyvän ihmisarvoa sekä itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta. Eläkekotisäätiöllä on kaksi palvelutaloa Hopeakotka ja Hopeakuu. Molemmissa palvelutaloissa on ryhmäkoteja ikääntyneille, osa ryhmäkodeista on tarkoitettu vammaisille tai muistisairaille. Molemmissa palvelutalossa on omat ravintolat, jotka valmistavat ruuat myös ryhmäkotien tarpeisiin. Ravintoloiden toiminnassa olisi kehittämisvaraa, sillä vaikka työtä tehdään mielellään ja motivoituneesti niin on haasteena ollut ruoanvalmistuksen tehokkuus sekä suuri kliinisten lisäravintovalmisteiden käyttö. Molemmista on koitunut runsaasti kustannuksia.
Suomalaiset ikääntyvät vauhdilla ja meillä on ikääntyviä enemmän kuin monessa muussa maassa. Ikääntyvät eivät kuitenkaan ole mikään homogeeninen ryhmä, vaan heidän toimintakykynsä, terveytensä ja aktiivisuutensa vaihtelee suuresti. Läheskään kaikki iäkkäät eivät ole ympärivuorokautisen laitoshoivan tarpeessa. Hoivapolitiikassa on pidempään ollut jo vallalla trendi, että ikäihmiset saisivat asua mahdollisimman pitkään kotona – joskus jopa oman hyvinvointinsa uhalla. Ympärivuorokautisen hoivan asukkaiden keski-ikä on 84 vuotta ja heidän toimintakykynsä on hyvin alhainen. Noin puolella on riskinä aliravitsemus.
Ravitsemuksella tarkoitetaan kaikkea syötyä ruokaa ja juomaa sekä sen vaikutuksia terveyteemme. Suomalaisten ravitsemus on muuttunut vuosien saatossa mutta edelleen ravitsemuksessamme on parantamisen varaan. Uudet ravitsemussuositukset tulivat vuonna 2024, jossa huomioitiin myös ruoan ympäristö- ja ilmastovaikutukset. Ikääntyneelle väestölle on laadittu omat ravitsemussuositukset koskien varsinkin lisääntynyttä proteiinin tarvetta. Ravitsemuksella on keskeinen rooli ikääntyneen toimintakykyyn ja hoitoisuuteen. Ikääntyneen ravitsemusta tulee arvioida säännöllisesti ja tarvittaessa turvautua joko tehostettuun ruokavalioon tai kliinisiin täydennysravitsemusvalmisteisiin.
Ravitsemusta palvelutaloissa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä, jossa usein keittiöhenkilökunnan osuudeksi jää vain ruoanvalmistaminen eli yhteistyö on lähinnä muodollista ja ”sanahelinää”. Tulevaisuudessa olisi hyvä tiivistää yhteistyötä ja järjestää yhteistä koulutusta sekä kehittää toimintamalleja ravitsemuksen toteuttamiseksi yli ammattirajojen, sillä pitkällä aikavälillä siitä tulevat hyötymään sekä työntekijät että asukkaat itse.
Espoon Eläkekotisäätiö on suomalainen yhteiskunnallinen yritys, jonka tavoitteena on tuottaa laadukkaita sairaanhoidollisia-, hoiva-, siivous- ja hyvinvointipalveluita. Espoon Eläkekotisäätiön arvona on kunnioittaa jokaisen ikääntyvän ihmisarvoa sekä itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta. Eläkekotisäätiöllä on kaksi palvelutaloa Hopeakotka ja Hopeakuu. Molemmissa palvelutaloissa on ryhmäkoteja ikääntyneille, osa ryhmäkodeista on tarkoitettu vammaisille tai muistisairaille. Molemmissa palvelutalossa on omat ravintolat, jotka valmistavat ruuat myös ryhmäkotien tarpeisiin. Ravintoloiden toiminnassa olisi kehittämisvaraa, sillä vaikka työtä tehdään mielellään ja motivoituneesti niin on haasteena ollut ruoanvalmistuksen tehokkuus sekä suuri kliinisten lisäravintovalmisteiden käyttö. Molemmista on koitunut runsaasti kustannuksia.
Suomalaiset ikääntyvät vauhdilla ja meillä on ikääntyviä enemmän kuin monessa muussa maassa. Ikääntyvät eivät kuitenkaan ole mikään homogeeninen ryhmä, vaan heidän toimintakykynsä, terveytensä ja aktiivisuutensa vaihtelee suuresti. Läheskään kaikki iäkkäät eivät ole ympärivuorokautisen laitoshoivan tarpeessa. Hoivapolitiikassa on pidempään ollut jo vallalla trendi, että ikäihmiset saisivat asua mahdollisimman pitkään kotona – joskus jopa oman hyvinvointinsa uhalla. Ympärivuorokautisen hoivan asukkaiden keski-ikä on 84 vuotta ja heidän toimintakykynsä on hyvin alhainen. Noin puolella on riskinä aliravitsemus.
Ravitsemuksella tarkoitetaan kaikkea syötyä ruokaa ja juomaa sekä sen vaikutuksia terveyteemme. Suomalaisten ravitsemus on muuttunut vuosien saatossa mutta edelleen ravitsemuksessamme on parantamisen varaan. Uudet ravitsemussuositukset tulivat vuonna 2024, jossa huomioitiin myös ruoan ympäristö- ja ilmastovaikutukset. Ikääntyneelle väestölle on laadittu omat ravitsemussuositukset koskien varsinkin lisääntynyttä proteiinin tarvetta. Ravitsemuksella on keskeinen rooli ikääntyneen toimintakykyyn ja hoitoisuuteen. Ikääntyneen ravitsemusta tulee arvioida säännöllisesti ja tarvittaessa turvautua joko tehostettuun ruokavalioon tai kliinisiin täydennysravitsemusvalmisteisiin.
Ravitsemusta palvelutaloissa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä, jossa usein keittiöhenkilökunnan osuudeksi jää vain ruoanvalmistaminen eli yhteistyö on lähinnä muodollista ja ”sanahelinää”. Tulevaisuudessa olisi hyvä tiivistää yhteistyötä ja järjestää yhteistä koulutusta sekä kehittää toimintamalleja ravitsemuksen toteuttamiseksi yli ammattirajojen, sillä pitkällä aikavälillä siitä tulevat hyötymään sekä työntekijät että asukkaat itse.