Opiskelijoiden ohjaaminen lääkehoidon toteutukseen-harjoitteluohjaajien ajatuksia ja kokemuksia

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää potilaan lääkehoitoon liittyvää teoreettista taustaa, tarkastella henkilöstön antamaa ohjausta, joka liittyy opiskelijan lääkehoidon toteutukseen Harjavallan sairaalassa osastoilla 21 ja 23 sekä etsiä mahdollisia kehittämisalueita opiskelijaohjaukseen liittyen lääkehoidon toteutuksessa.

Keskeisimmät käsitteet olivat lääkehoito, opiskelijaohjaus ja näyttöön perustuva hoitotyö. Lääkehoidon kohdalla käsiteltiin lääkehoitosuunnitelmaa, lääkkeen anto tapoja, lääkitysturvallisuutta, lääkitysvirheitä ja lääkityspoikkeamaa. Opiskelijaohjauksen kohdalla käsiteltiin mentorin ja ohjattavan suhdetta ja siihen vaikuttavia asioita. Näyttöön perustuvan hoitotyön kohdalla käsiteltiin näyttöön perustuvaa johtamista, näyttöön perustuvaa lääketiedettä ja näyttöön perustuvaa toimintaa.

Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin strukturoitua kyselylomaketta ja tutkimustulokset analysoitiin kvantitatiivis-kvalitatiivisellä menetelmällä. Tulokset esitettiin frekvensseinä, prosentteina sekä graafisina kuvioina. Kohdejoukkona oli Harjavallan sairaalan osastojen 21 ja 23 hoitohenkilökunta. Kyselylomakkeet vietiin yksikköihin 17.12.2014 ja vastausaikaa varattiin noin kolme viikkoa. Kyselylomakkeita oli 35, joista 28 vastattiin. Vastausprosentti oli siis 80.

Vastaajien keski-ikä oli noin 40-vuotta ja suurin osa oli koulutukseltaan sairaanhoitajia. Vastaajat olivat pääasiassa tyytyväisiä osastolla tapahtuvaan opiskelijoiden lääkehoidon ohjaukseen, mutta opiskelijoiden lääkeosaamisen tasossa oli parannettavaa. Usean vastaajan mukaan potilaan lääkehoitoa koskeva ennakkomateriaali auttaisi opiskelijoita oppimaan harjoittelun aikana paremmin. Myös hoitajien omaa osaamista oli arvioitu ja täten lisäkoulutus nähtiin tarpeelliseksi.

The purpose of this thesis was to explore medical therapy in wards 21 and 23 in Harjavalta Hospital. The aim was to survey counselling given by the staff to the students in medical therapy. Another aim was to chart possible development needs in counselling related to medical therapy.

The thesis was started by a review on the theoretical background of medical therapy. The most important concepts of the thesis include medication, student supervision and evidence-based nursing. Medication concentrates on the medication plan, modes of administration, safety in medical therapy, mistakes in medical therapy and deviations in medical therapy. Student supervision concentrates on the relationship between the mentor and the student and the factors that affect it. In evidence-based nursing the thesis discusses evidence-based management, evidence-based medicine and evidence-based actions.

The data were collected with a structured questionnaire. The results were analysed with a quantitative-qualitative method and presented in frequencies, per cents and graphical figures. The target group consisted of the staff on wards 21 and 23 in Harjavalta Hospital. Thirty-five questionnaires were delivered to the ward and the personnel were given three weeks to answer them. Twenty-eight questionnaires were returned and the response rate was 80 per cent.

The average age of the respondents was 40 years and most respondents were trained nurses. The respondents were mainly satisfied with the counselling given to the students on the ward. However, in their opinion the students did not have adequate knowledge of medical therapy. Several respondents thought that if some material on the patient’s medication would be given to the students in advance, it would help them to learn more during clinical practice. The nurses’ own skills were also evaluated and the results show that further education would be necessary.