116117-toiminnan vaikutus Seinäjoen yhteispäivystykseen
Korkeasaari, Roosa; Kortesaari, Milla (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052716551
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052716551
Tiivistelmä
Yhteispäivystyksen kuormittuminen ja ruuhkautuminen on keskeinen haaste terveydenhuollossa. Potilaiden ohjautuminen tarkoituksenmukaiseen hoitoon ja hoitopaikkaan on tärkeää potilasturvallisuuden sekä hoitohenkilökunnan jaksamisen näkökulmasta. 116117-päivystysapupalvelu on kehitetty tukemaan tätä prosessia tarjoamalla hoidon tarpeen arviointia ja potilaiden ohjausta puhelimitse.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata päivystysavun vaikutusta Seinäjoen yhteispäivystyksen toimintaan hoitohenkilökunnan kokemana ja päivystysapua toteuttavien hoitajien kokemuksia 116117-toiminnasta. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa uutta tietoa 116117-toiminnasta, jonka avulla voidaan kehittää toimintaa.
Opinnäytetyö toteutettiin monimenetelmätutkimuksena. Aineiston keruu toteutettiin Webropol-kyselylomakkeella. Kyselylomake lähetettiin Etelä-Pohjanmaan Seinäjoen yhteispäivystyksen hoitohenkilökunnalle. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 20 henkilöä, joista kaikki työskenteli sairaanhoitajina. Aineiston määrälliset strukturoidut monivalintakysymykset on kuvattu prosentteina ja frekvensseinä, ja laadulliset kysymykset on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tuloksista ilmeni, että suurin osa vastanneista koki 116117-toiminnan sujuvoittaneen yhteispäivystyksen toimintaa. Päivystysapupalvelun koettiin myös helpottavan triagessa työskentelyä ja vähentävän päivystyksen ruuhkautumista. Koska 116117-toiminta on matalankynnyksen yhteydenottokanava, se tuottaa ajoittain haasteita päivystyksen toimintaan. Palveluun kohdistuu paljon asiaankuulumattomia yhteydenottoja. Esiin nousseita haasteita koettiin olevan ohjeiden noudattamatta jättäminen ja hoidon tarpeen arvioinnin vaikeus näkemättä potilasta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että 116117-puhelinapupalvelu tukee yhteispäivystyksen toimintaa. Palvelun toimivuuden varmistamiseksi tarvitaan selkeää ohjeistusta, riittäviä resursseja ja työn organisointia. Tuloksia voidaan hyödyntää päivystysapupalvelun ja puhelimessa tehtävää hoidon tarpeen arvioinnin kehittämiseen.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata päivystysavun vaikutusta Seinäjoen yhteispäivystyksen toimintaan hoitohenkilökunnan kokemana ja päivystysapua toteuttavien hoitajien kokemuksia 116117-toiminnasta. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa uutta tietoa 116117-toiminnasta, jonka avulla voidaan kehittää toimintaa.
Opinnäytetyö toteutettiin monimenetelmätutkimuksena. Aineiston keruu toteutettiin Webropol-kyselylomakkeella. Kyselylomake lähetettiin Etelä-Pohjanmaan Seinäjoen yhteispäivystyksen hoitohenkilökunnalle. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 20 henkilöä, joista kaikki työskenteli sairaanhoitajina. Aineiston määrälliset strukturoidut monivalintakysymykset on kuvattu prosentteina ja frekvensseinä, ja laadulliset kysymykset on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tuloksista ilmeni, että suurin osa vastanneista koki 116117-toiminnan sujuvoittaneen yhteispäivystyksen toimintaa. Päivystysapupalvelun koettiin myös helpottavan triagessa työskentelyä ja vähentävän päivystyksen ruuhkautumista. Koska 116117-toiminta on matalankynnyksen yhteydenottokanava, se tuottaa ajoittain haasteita päivystyksen toimintaan. Palveluun kohdistuu paljon asiaankuulumattomia yhteydenottoja. Esiin nousseita haasteita koettiin olevan ohjeiden noudattamatta jättäminen ja hoidon tarpeen arvioinnin vaikeus näkemättä potilasta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että 116117-puhelinapupalvelu tukee yhteispäivystyksen toimintaa. Palvelun toimivuuden varmistamiseksi tarvitaan selkeää ohjeistusta, riittäviä resursseja ja työn organisointia. Tuloksia voidaan hyödyntää päivystysapupalvelun ja puhelimessa tehtävää hoidon tarpeen arvioinnin kehittämiseen.