Millaisia pankkihuijauksia 15-30-vuotiaat ovat kohdanneet
Raittinen, Elli (2025)
Raittinen, Elli
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052616424
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052616424
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tarkasteli 15–30-vuotiaiden kokemuksia erilaisista pankkihuijauksista ja heidän kykyään tunnistaa niitä. Työn tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, millä tavoin nuoret aikuiset kohtasivat huijauksia digitaalisissa pankkipalveluissa ja miten he suhtautuivat niihin.
Pankkitoiminnan digitalisoituminen on tuonut mukanaan tehokkuutta ja saavutettavuutta, mutta samalla myös uusia turvallisuusuhkia, kuten pankkitunnuksiin kohdistuvia huijauksia.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, johon vastasi 46 henkilöä. Vastaajista enemmistö oli 18–25-vuotiaita, ja suurin osa käytti pankkipalveluita pääasiassa mobiilisovelluksen tai verkkopankin kautta. Tulosten perusteella muutama vastaaja oli kohdannut jonkinlaisen huijausyrityksen. Yleisimpiä huijaustyyppejä olivat turvatilihuijaukset, verkkokauppahuijaukset, sijoitushuijaukset ja rakkaushuijaukset.
Kysely osoitti, että suurin osa vastaajista tunnisti pankkihuijaukset hyvin tai melko hyvin, mutta osa oli epävarma tietyissä tilanteissa. Esimerkiksi tekstiviestillä tai sähköpostilla saapuvat huijauslinkit aiheuttivat eniten hämmennystä. Vain pieni osa vastaajista kertoi antaneensa tietoja huijauksen seurauksena. Vastaajien mukaan pankkien ja viranomaisten tiedotus huijauksista oli tärkeää.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä oli, että vaikka nuoret aikuiset olivat pääosin valveutuneita pankkihuijausten suhteen, ilmiö oli edelleen ajankohtainen ja vaati jatkuvaa valistusta, ajankohtaista tiedotusta ja turvallisuusosaamisen kehittämistä digitaalisessa ympäristössä.
Pankkitoiminnan digitalisoituminen on tuonut mukanaan tehokkuutta ja saavutettavuutta, mutta samalla myös uusia turvallisuusuhkia, kuten pankkitunnuksiin kohdistuvia huijauksia.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, johon vastasi 46 henkilöä. Vastaajista enemmistö oli 18–25-vuotiaita, ja suurin osa käytti pankkipalveluita pääasiassa mobiilisovelluksen tai verkkopankin kautta. Tulosten perusteella muutama vastaaja oli kohdannut jonkinlaisen huijausyrityksen. Yleisimpiä huijaustyyppejä olivat turvatilihuijaukset, verkkokauppahuijaukset, sijoitushuijaukset ja rakkaushuijaukset.
Kysely osoitti, että suurin osa vastaajista tunnisti pankkihuijaukset hyvin tai melko hyvin, mutta osa oli epävarma tietyissä tilanteissa. Esimerkiksi tekstiviestillä tai sähköpostilla saapuvat huijauslinkit aiheuttivat eniten hämmennystä. Vain pieni osa vastaajista kertoi antaneensa tietoja huijauksen seurauksena. Vastaajien mukaan pankkien ja viranomaisten tiedotus huijauksista oli tärkeää.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä oli, että vaikka nuoret aikuiset olivat pääosin valveutuneita pankkihuijausten suhteen, ilmiö oli edelleen ajankohtainen ja vaati jatkuvaa valistusta, ajankohtaista tiedotusta ja turvallisuusosaamisen kehittämistä digitaalisessa ympäristössä.
