Tekoäly ennalta estävässä poliisitoiminnassa

Abstract

Työssä tarkasteltiin tekoälyn käyttöä ennalta estävässä poliisitoiminnassa ja siihen liittyviä eettisiä, lainsäädännöllisiä sekä käytännön haasteita. Taustalla oli kiinnostus ymmärtää miten tekoäly voisi tukea poliisia päätöksenteossa ja rikosten ehkäisyssä sekä mitä riskejä ja rajoitteita sen käyttöön liittyy. Tutkimus rajattiin Suomen poliisitoimintaan mutta siinä huomioitiin myös kansainvälisiä esimerkkejä.

Tavoitteena oli selvittää, kuinka tekoälyä tällä hetkellä hyödynnetään, millaisia kehityssuuntia on nähtävissä ja miten oikeusturva, yksityisyydensuoja ja ennen kaikkea eettisyys voidaan varmistaa. Tutkimus toteutettiin laadullisena kirjallisuuskatsauksena ajankohtaisiin lähteisiin nojaten. Tietoperusta sisälsi tekoälyn keskeiset konseptit, ennalta estävän poliisityön taustan sekä eettiset ja lainsäädännölliset näkökulmat. Tutkimusosiossa esiteltiin Suomessa käytössä olevat järjestelmät: REVIKA, joka tunnistaa ajoneuvojen rekisterikilpiä ja KASTU, joka hyödyntää kasvojentunnistusta. Konenäköä hyödynnetään myös rikosteknisessä analyysissa: esimerkiksi Helmi-järjestelmässä kone analysoi biologisia näytteitä, minkä jälkeen positiiviset löydökset toimitetaan ihmisen tarkasteltaviksi, joka nopeuttaa ja tehostaa tutkintaprosessia. Tulevaisuuteen suuntautuvana esimerkkinä työssä tarkasteltiin ARICA-hanketta, jonka tavoitteena on kehittää tekoälypohjaisia työkaluja pimeässä verkossa tapahtuvan rikollisuuden (erityisesti lapsiin kohdistuvien hyväksikäyttörikosten) ennalta estämiseen. Hanke on julkisia tuloksia vaille valmis, ja sen pyrkimyksenä on auttaa tutkijoita seulomalla ja luokittelemalla suuria määriä kuva- ja videomateriaalia – esimerkiksi arvioimalla sisällön vakavuusastetta sekä auttamalla uhrien ja tekijöiden tunnistamista.

Työn tulokset osoittivat että vaikka tekoälyä hyödynnetään Suomessa poliisitoiminnan tukena, sitä ei käytetä varsinaisessa ennakoivassa toiminnassa eli sitä ei käytetä esimerkiksi rikosalueiden tai henkilöiden profiloinnissa koska se ei ole laillista. Sen sijaan tekoälyä sovelletaan orastavasti ennalta estävässä toiminnassa hankkeiden muodossa, joka poikkesi alkuperäisestä oletuksesta ja nosti esiin eettisyyden työn keskeisimpänä näkökulmana. Kansalaisille hyväksyttävimmiksi syiksi tekoälyn käytölle nousivat avoimuus, ihmisen vastuu päätöksistä ja läpinäkyvä sääntely. Tekoälyn roolin odotetaan kasvavan tulevaisuudessa mutta sen hyväksyttävyys riippuu siitä kuinka vastuullisesti, oikeudenmukaisesti ja ihmislähtöisesti sen käyttöä hallitaan.