Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen työntekijöiden osallistaminen - Nykytila ja mahdollisuudet
Sipilä, Noora (2025)
Sipilä, Noora
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052616478
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052616478
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen osallistamismenetelmiä siten, että ne tukevat henkilöstön arjen vaikutusmahdollisuuksia, ovat eri henkilöstöryhmille saavutettavia ja palvelevat organisaation toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Kehittämistyön taustalla oli organisaation oma havainto siitä, että osallistamismenetelmien toimivuutta ja saavutettavuutta on tarpeen tarkastella ja kehittää erityisesti työhyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistämiseksi. Työssä pyrittiin tunnistamaan nykyisiä osallistamisen muotoja, niiden kehittämistarpeita sekä luomaan uusia ratkaisuja yhteistyössä henkilöstön kanssa.
Teoreettinen viitekehys rakentui palvelumuotoilun, työhyvinvoinnin ja osallistamisen käsitteiden ympärille. Palvelumuotoilua tarkasteltiin kokonaisvaltaisena ja vaiheittain etenevänä kehittämisprosessina, jossa käyttäjien kokemukset ja tarpeet ovat keskiössä. Työhyvinvoinnin osalta painotettiin erityisesti vaikutusmahdollisuuksien, yhteisöllisyyden ja psykologisen turvallisuuden merkitystä työn merkityksellisyyden ja jaksamisen kannalta. Osallistamista tarkasteltiin keinona vahvistaa työntekijöiden kokemusta työn hallinnasta ja sitoutumisesta organisaatioon.
Kehittämistyö toteutettiin Palvelumuotoilu Palo -prosessin mukaisesti neljässä vaiheessa: kartoita ja kuvaa, tutki ja kiteytä, ideoi ja kokeile, testaa ja toteuta. Aineisto kerättiin henkilöstölle suunnatun kyselyn ja teemahaastattelujen avulla, ja sitä täydennettiin benchmarking-kyselyllä, joka suunnattiin muille pelastuslaitoksille. Menetelminä käytettiin sekä laadullisia että määrällisiä aineistonkeruu- ja analysointitapoja.
Tulosten perusteella osallistumisen kokemuksissa ilmeni eroja erityisesti vuorotyötä ja virka-aikatyötä tekevien välillä. Vuorotyöntekijät kokivat osallistumismahdollisuutensa, viestinnän tavoittavuuden ja vaikuttamisen rajallisemmaksi. Kehittämistarpeita havaittiin erityisesti viestinnän, vaikutusmahdollisuuksien sisällön sekä osallistumisen saavutettavuuden osalta. Benchmarking-tulokset ja henkilöstön ideat tarjosivat monipuolisia näkökulmia osallistamismenetelmien kehittämiseen.
Kehittämistyön tuloksena syntyi kehitysehdotukset työntekijöiden osallistamiseen -kokonaisuus, joka kokoaa yhteen konkreettisia ideoita ja toimenpiteitä osallistamisen edistämiseksi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Ehdotukset perustuvat sekä kyselytuloksiin että palvelumuotoiluprosessin myöhemmissä vaiheissa toteutettuihin henkilöstöhaastatteluihin. Lisäksi laadittiin pilotointisuunnitelma, jonka avulla valittuja kehitysehdotuksia voidaan kokeilla ja arvioida käytännössä. Tuloksia voidaan soveltaa myös laajemmin pelastustoimen kontekstissa, erityisesti organisaatioissa, joissa henkilöstö tekee työtä erilaisissa työaikamuodoissa ja hierarkkisessa toimintaympäristössä.
Teoreettinen viitekehys rakentui palvelumuotoilun, työhyvinvoinnin ja osallistamisen käsitteiden ympärille. Palvelumuotoilua tarkasteltiin kokonaisvaltaisena ja vaiheittain etenevänä kehittämisprosessina, jossa käyttäjien kokemukset ja tarpeet ovat keskiössä. Työhyvinvoinnin osalta painotettiin erityisesti vaikutusmahdollisuuksien, yhteisöllisyyden ja psykologisen turvallisuuden merkitystä työn merkityksellisyyden ja jaksamisen kannalta. Osallistamista tarkasteltiin keinona vahvistaa työntekijöiden kokemusta työn hallinnasta ja sitoutumisesta organisaatioon.
Kehittämistyö toteutettiin Palvelumuotoilu Palo -prosessin mukaisesti neljässä vaiheessa: kartoita ja kuvaa, tutki ja kiteytä, ideoi ja kokeile, testaa ja toteuta. Aineisto kerättiin henkilöstölle suunnatun kyselyn ja teemahaastattelujen avulla, ja sitä täydennettiin benchmarking-kyselyllä, joka suunnattiin muille pelastuslaitoksille. Menetelminä käytettiin sekä laadullisia että määrällisiä aineistonkeruu- ja analysointitapoja.
Tulosten perusteella osallistumisen kokemuksissa ilmeni eroja erityisesti vuorotyötä ja virka-aikatyötä tekevien välillä. Vuorotyöntekijät kokivat osallistumismahdollisuutensa, viestinnän tavoittavuuden ja vaikuttamisen rajallisemmaksi. Kehittämistarpeita havaittiin erityisesti viestinnän, vaikutusmahdollisuuksien sisällön sekä osallistumisen saavutettavuuden osalta. Benchmarking-tulokset ja henkilöstön ideat tarjosivat monipuolisia näkökulmia osallistamismenetelmien kehittämiseen.
Kehittämistyön tuloksena syntyi kehitysehdotukset työntekijöiden osallistamiseen -kokonaisuus, joka kokoaa yhteen konkreettisia ideoita ja toimenpiteitä osallistamisen edistämiseksi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Ehdotukset perustuvat sekä kyselytuloksiin että palvelumuotoiluprosessin myöhemmissä vaiheissa toteutettuihin henkilöstöhaastatteluihin. Lisäksi laadittiin pilotointisuunnitelma, jonka avulla valittuja kehitysehdotuksia voidaan kokeilla ja arvioida käytännössä. Tuloksia voidaan soveltaa myös laajemmin pelastustoimen kontekstissa, erityisesti organisaatioissa, joissa henkilöstö tekee työtä erilaisissa työaikamuodoissa ja hierarkkisessa toimintaympäristössä.