Kauhavan alueen kulttuurikaveritoiminnan vaikutukset kaveerattavien hyvinvointiin
Pohjonen, Juliaana (2025)
Pohjonen, Juliaana
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052716625
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052716625
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia kulttuurikaveritoiminnan vaikutuksia kaveerattavien hyvinvoinnin eri muotoihin ja selvittää kaveerattavien ajatuksia toiminnasta. Opinnäytetyön yhteistyötahona toimi Aijjoos-toiminta, joka tarjoaa hyvinvointia edistävää päivätoimintaa Kauhavan, Evijärven ja Lappajärven alueella.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja tarkoituksena oli saada syvällistä tietoa haastateltavien näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna haastattelemalla kulttuurikaveritoiminnan asiakkaita käyttäen puolistrukturoituja kysymyksiä. Haastateltavia oli yhteensä kahdeksan. Tutkimustuloksia analysoitiin käyttämällä teemoittelua.
Tutkimuksen mukaan kulttuurikaveritoiminta koettiin mielekkääksi ja hyödylliseksi, erityisesti osallistujien sosiaalisten suhteiden ja henkisen hyvinvoinnin kannalta. Haastateltavat kokivat, että toiminta toi elämään virikkeitä, mahdollisuuksia oppia uutta ja ylläpiti yhteyksiä muihin ihmisiin. Fyysisen hyvinvoinnin näkökulmasta katsottuna kulttuurikaveritoiminta ei suoraan lisännyt liikuntaa, mutta se auttoi edistämään mielen ja kehon aktivoitumista. Haastateltavat kertoivat myös, että kulttuurikaveri mahdollisti ulos lähtemisen ja osallistumisen erilaisiin aktiviteetteihin, mikä oli erityisen tärkeää fyysisistä rajoitteista kärsiville. Sosiaaliset suhteet ja keskustelut kulttuurikaverin kanssa koettiin merkittävinä hyvinvoinnin tukijoina, ja monet kokivat, että kulttuurikaveri oli luotettava henkilö, jonka kanssa on mahdollista jakaa ajatuksia. Yhteisön ja vertaistuen tärkeys tuli esille erityisesti pienillä paikkakunnilla. Kulttuurikaveritoiminta oli kaikille haastateltaville positiivinen kokemus, eikä siitä löytynyt kehittämiskohteita. Toiminta koettiin joustavaksi, monipuoliseksi ja arvokkaaksi mahdollisuudeksi, joka tuki osallistujien hyvinvointia eri tavoin.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja tarkoituksena oli saada syvällistä tietoa haastateltavien näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna haastattelemalla kulttuurikaveritoiminnan asiakkaita käyttäen puolistrukturoituja kysymyksiä. Haastateltavia oli yhteensä kahdeksan. Tutkimustuloksia analysoitiin käyttämällä teemoittelua.
Tutkimuksen mukaan kulttuurikaveritoiminta koettiin mielekkääksi ja hyödylliseksi, erityisesti osallistujien sosiaalisten suhteiden ja henkisen hyvinvoinnin kannalta. Haastateltavat kokivat, että toiminta toi elämään virikkeitä, mahdollisuuksia oppia uutta ja ylläpiti yhteyksiä muihin ihmisiin. Fyysisen hyvinvoinnin näkökulmasta katsottuna kulttuurikaveritoiminta ei suoraan lisännyt liikuntaa, mutta se auttoi edistämään mielen ja kehon aktivoitumista. Haastateltavat kertoivat myös, että kulttuurikaveri mahdollisti ulos lähtemisen ja osallistumisen erilaisiin aktiviteetteihin, mikä oli erityisen tärkeää fyysisistä rajoitteista kärsiville. Sosiaaliset suhteet ja keskustelut kulttuurikaverin kanssa koettiin merkittävinä hyvinvoinnin tukijoina, ja monet kokivat, että kulttuurikaveri oli luotettava henkilö, jonka kanssa on mahdollista jakaa ajatuksia. Yhteisön ja vertaistuen tärkeys tuli esille erityisesti pienillä paikkakunnilla. Kulttuurikaveritoiminta oli kaikille haastateltaville positiivinen kokemus, eikä siitä löytynyt kehittämiskohteita. Toiminta koettiin joustavaksi, monipuoliseksi ja arvokkaaksi mahdollisuudeksi, joka tuki osallistujien hyvinvointia eri tavoin.