Junan sisäisen matkustajainformaatiojärjestelmän tarpeet junahenkilökunnan näkökulmasta

Abstract

Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena on kartoittaa VR-Yhtymä Oyj:n nykyisen matkustajainformaatiojärjestelmän (PIS/PAS) tilaa InterCity- ja Pendolino-kalustossa junahenkilöstön näkökulmasta. Lisäksi työ selvittää nykyisen järjestelmän kehitystarpeet uuden informaatiojärjestelmän kehitysvaiheeseen ja esittelee sen luomia mahdollisuuksia tulevaisuuden informaation jakamiselle. Työllä pyritään vastaamaan kysymykseen: Minkälaisia vaatimuksia järjestelmää käyttävällä henkilökunnalla on ja miten heidän mielestään nykyistä järjestelmää tulisi kehittää voimassa olevien säädösten rajoissa? Työn toimeksiantajana toimi VR-Yhtymä Oyj. Opinnäytetyö tehtiin informaatiojärjestelmän uudistusprojektin alkuvaiheessa, jolloin kehitys- ja suunnittelutyö on kirjoittamisen aikana edelleen käynnissä.

Opinnäytetyö pohjautuu koko Suomen kattavaan junahenkilöstön kyselytutkimukseen. Kyselystä saatuja tuloksia täydennettiin asiantuntijahaastatteluilla luoden laajan sekä realistisen kuvan junahenkilöstön toiveista, tarpeista ja vaatimuksista uudistettavalle järjestelmälle. Kyselytutkimus toimi tärkeänä tietoperustana työlle, mutta se toimi myös ensimmäisenä tiedonantona junahenkilöstölle järjestelmäuudistuksesta. Erityisesti kyselytutkimuksessa ja haastatteluissa nousi esiin nykyisen järjestelmän tekniset haasteet, käyttöliittymän ja laitteiston elinkaaren päättyminen sekä manuaaliset aikaa vievät työvaiheet niin junassa kuin taustalla tapahtuvassa työssä. Vaikka nykyinen järjestelmä on ollut käytössä ja yli kymmenen vuotta, sen on katsottu suoriutuneen tehtävistään varsin hyvin jatkuvan kehitystyön ansiosta.

Tutkimuskyselyn ja asiantuntijahaastatteluiden pohjalta uuden matkustajainformaatiojärjestelmän kehittämiselle on selkeä tarve ja kehitystyössä tulee matkustajakokemuksen lisäksi korostaa henkilökuntakokemusta. Erityisesti junahenkilöstöä helpottavia parannuksia tulee viedä eteenpäin kuten reaaliaikaisuuden, virheettömyyden sekä tilannekohtaisen joustavuuden kannalta. Uuden järjestelmän käyttöönotossa tulee myös keskittyä kohdennettuun koulutukseen, mikä tukee junahenkilöstöä järjestelmien siirtymävaiheen ajan. Koulutuksen rakentamisessa tulisi painottaa teoriaa sekä laajasti käytännön harjoittelua.

Opinnäytetyön tuloksena syntyi kattava kokonaiskuva nykyisen ja uuden informaatiojärjestelmän eroista ja kyselytutkimuksen avulla kartoitetut junahenkilöstön tarpeet informaatiojärjestelmälle. Asiantuntijahaastattelut kertoivat myös uuden järjestelmän mahdollisuuksista tarjota matkustajille reaaliaikaista, joustavaa ja monikielistä informaatiota. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää uuden informaatiojärjestelmän kehitystyössä ja myöhemmin jatkokehitystyössä sekä junahenkilöstön koulutussuunnittelussa.