18–25-vuotiaiden kokemuksia opintojen keskeytymisen syistä ja tuen tarpeesta : mulle sattui just oikeat ihmiset kohdalle
Hakava, Milja; Kökkö, Nina (2025)
Hakava, Milja
Kökkö, Nina
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052716670
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052716670
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tutkii toisen asteen opiskelijoiden opintojen keskeytymiseen liittyviä syitä ja tuen tarpeita. Työn tarkoituksena on selvittää, millaista apua ja tukea toisen asteen opiskelijat olisivat tarvinneet ja saivat eri tahoilta opintojensa keskeytymisen yhteydessä. Opinnäytetyön taustalla on tarve kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää siten, että se vastaa paremmin nuorten tarpeisiin ja ehkäisee opintojen keskeytymistä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Haastatteluihin osallistui Lohjan, Hyvinkään ja Riihimäen alueilta yhteensä 11 nuorta, jotka olivat iältään 18–25-vuotiaita. Työn toimeksiantajana toimi Lohjan kaupunki. Haastattelut sisälsivät viisi pääteemaa, joissa käsiteltiin opintojen keskeytymisen syitä, koulunkäynnin historiaa, keinoja välttää toisen asteen opintojen keskeytyminen, saatuja tuen muotoja ja nuoren omaa roolia tulevaisuuden suunnittelussa.
Sisällönanalyysin avulla haastatteluista saatiin syvällistä tietoa nuorten kokemuksista, motivaatiotekijöistä sekä heidän saamistaan tuen muodoista. Tulokset osoittavat, että opintojen keskeytymiseen vaikuttavat moninaiset tekijät, kuten mielenterveysongelmat, oppimisvaikeudet sekä henkilökohtaiset elämäntilanteet. Samalla selvisi, että nuoret tarvitsevat monialaista tukea niin koululta kuin sosiaali- ja terveyspalveluilta, jotta he voisivat jatkaa opintojaan tai löytää uuden suunnan tulevaisuudelleen. Tuloksissa korostetaan yhteistyön merkitystä eri toimijoiden välillä sekä sitä, kuinka palveluja voitaisiin entistä paremmin kohdentaa nuorten yksilöllisiin tarpeisiin. Lisäksi tutkimustulokset syventävät ymmärrystä nuorten omasta roolista tulevaisuuden suunnittelussa sekä motivaation merkityksestä opinnoissa pysymisessä. Työn tulokset tarjoavat arvokasta tietoa siitä, miten oppilaitosten ja sosiaali- terveyspalveluiden palvelujärjestelmän tulisi kehittää toimintatapojaan vähentääkseen opintojen keskeytymisiä ja edistääkseen nuorten hyvinvointia.
Tutkimuksen tulosten perusteella tärkeiksi toimenpiteiksi nousivat psykososiaalisten menetelmien käyttö, matalan kynnyksen peruspalveluiden tarjoaminen nuorille, sekä oppilaitosten yhteisöllisen työn vahvistaminen. Lisäksi korostui ammattilaisen ohjauksen merkitys oppimisympäristöissä, työntekijöiden osaamisen kehittäminen ja muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Rinnalla kulkemisen ja nuorilähtöisen palvelupolun merkitys korostui, samoin kasvokkaisen kohtaamisen tärkeys. Myös elämänhallintavalmennusten järjestäminen nähtiin tärkeänä osana nuorten hyvinvoinnin tukemista. Näiden toimenpiteiden avulla voidaan edistää nuorten hyvinvointia ja tukea heidän tarpeitaan entistä paremmin.
Sisällönanalyysin avulla haastatteluista saatiin syvällistä tietoa nuorten kokemuksista, motivaatiotekijöistä sekä heidän saamistaan tuen muodoista. Tulokset osoittavat, että opintojen keskeytymiseen vaikuttavat moninaiset tekijät, kuten mielenterveysongelmat, oppimisvaikeudet sekä henkilökohtaiset elämäntilanteet. Samalla selvisi, että nuoret tarvitsevat monialaista tukea niin koululta kuin sosiaali- ja terveyspalveluilta, jotta he voisivat jatkaa opintojaan tai löytää uuden suunnan tulevaisuudelleen. Tuloksissa korostetaan yhteistyön merkitystä eri toimijoiden välillä sekä sitä, kuinka palveluja voitaisiin entistä paremmin kohdentaa nuorten yksilöllisiin tarpeisiin. Lisäksi tutkimustulokset syventävät ymmärrystä nuorten omasta roolista tulevaisuuden suunnittelussa sekä motivaation merkityksestä opinnoissa pysymisessä. Työn tulokset tarjoavat arvokasta tietoa siitä, miten oppilaitosten ja sosiaali- terveyspalveluiden palvelujärjestelmän tulisi kehittää toimintatapojaan vähentääkseen opintojen keskeytymisiä ja edistääkseen nuorten hyvinvointia.
Tutkimuksen tulosten perusteella tärkeiksi toimenpiteiksi nousivat psykososiaalisten menetelmien käyttö, matalan kynnyksen peruspalveluiden tarjoaminen nuorille, sekä oppilaitosten yhteisöllisen työn vahvistaminen. Lisäksi korostui ammattilaisen ohjauksen merkitys oppimisympäristöissä, työntekijöiden osaamisen kehittäminen ja muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Rinnalla kulkemisen ja nuorilähtöisen palvelupolun merkitys korostui, samoin kasvokkaisen kohtaamisen tärkeys. Myös elämänhallintavalmennusten järjestäminen nähtiin tärkeänä osana nuorten hyvinvoinnin tukemista. Näiden toimenpiteiden avulla voidaan edistää nuorten hyvinvointia ja tukea heidän tarpeitaan entistä paremmin.