Ratkaisukeskeinen HR: Kokemuksia HR:n suunnanmuutoksesta asiantuntijaorganisaatiossa
Puustinen, Riikka (2025)
Puustinen, Riikka
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052716691
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052716691
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan, millaisia vaikutuksia käyttöön otetuilla ratkaisukeskeisillä HR-käytännöillä on ollut asiantuntijaorganisaation arkeen. Tavoitteena on ymmärtää, miten HR:n rooli on muuttunut ja miten organisaation esihenkilöt kokevat muutoksen päivittäisessä työssään.
Tutkimusongelmaa lähestytään kolmen alakysymyksen avulla: miten ratkaisukeskeiset HR-käytännöt ovat vaikuttaneet osaamisen tukemiseen, osallistumiseen sekä työn sujuvuuteen ja sen onnistumiseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena yhdessä asiantuntijaorganisaatiossa, ja aineisto kerättiin puolistrukturoiduin haastatteluin. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti sisällönanalyysin keinoin, ja tulkintaa ohjasi osittain fenomenologishermeneuttinen näkökulma.
Tulosten perusteella ratkaisukeskeiset HR-käytännöt tukevat organisaation positiivista kehitystä yksilön, tiimin ja koko työyhteisön tasolla. HR:n rooli on muuttunut hallinnoivasta toiminnosta kohti näkyvää, osallistavaa ja strategista kumppanuutta. HR koetaan aiempaa paremmin läsnä olevaksi ja tukevaksi toimijaksi, jonka kautta osaamista ja kehittämistä edistetään järjestelmällisemmin. Tutkimuksessa nousi esiin myös HR:n ja henkilöstön välinen luottamukseen perustuva vuorovaikutus, joka on mahdollistanut ratkaisukeskeisen toimintatavan jalkautumista arkeen. Työntekijöiden kokemus kuulluksi tulemisesta oli vahvistunut, yhteistyö oli lisääntynyt ja työilmapiiri parantunut. Myös työn sujuvuuden ja tavoitteellisuuden nähtiin parantuneen.
Työ vahvisti aiempaa käsitystä siitä, että HR-käytännöt voivat toimia strategisena välineenä, kun ne toteutetaan osallistavasti ja arjen toimintaa tukevalla tavalla. Samalla työ tuotti uutta ymmärrystä siitä, miten ratkaisukeskeinen työote ja käytäntöjen yhteisluominen voivat yhdessä tukea HR:n tulevaisuuden roolia asiantuntijaorganisaatiossa. Tulosten perusteella esitettiin kehittämisehdotuksia HR-toiminnan vahvistamiseksi ja osallistumisen laajentamiseksi koko organisaation tasolla.
Tutkimusongelmaa lähestytään kolmen alakysymyksen avulla: miten ratkaisukeskeiset HR-käytännöt ovat vaikuttaneet osaamisen tukemiseen, osallistumiseen sekä työn sujuvuuteen ja sen onnistumiseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena yhdessä asiantuntijaorganisaatiossa, ja aineisto kerättiin puolistrukturoiduin haastatteluin. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti sisällönanalyysin keinoin, ja tulkintaa ohjasi osittain fenomenologishermeneuttinen näkökulma.
Tulosten perusteella ratkaisukeskeiset HR-käytännöt tukevat organisaation positiivista kehitystä yksilön, tiimin ja koko työyhteisön tasolla. HR:n rooli on muuttunut hallinnoivasta toiminnosta kohti näkyvää, osallistavaa ja strategista kumppanuutta. HR koetaan aiempaa paremmin läsnä olevaksi ja tukevaksi toimijaksi, jonka kautta osaamista ja kehittämistä edistetään järjestelmällisemmin. Tutkimuksessa nousi esiin myös HR:n ja henkilöstön välinen luottamukseen perustuva vuorovaikutus, joka on mahdollistanut ratkaisukeskeisen toimintatavan jalkautumista arkeen. Työntekijöiden kokemus kuulluksi tulemisesta oli vahvistunut, yhteistyö oli lisääntynyt ja työilmapiiri parantunut. Myös työn sujuvuuden ja tavoitteellisuuden nähtiin parantuneen.
Työ vahvisti aiempaa käsitystä siitä, että HR-käytännöt voivat toimia strategisena välineenä, kun ne toteutetaan osallistavasti ja arjen toimintaa tukevalla tavalla. Samalla työ tuotti uutta ymmärrystä siitä, miten ratkaisukeskeinen työote ja käytäntöjen yhteisluominen voivat yhdessä tukea HR:n tulevaisuuden roolia asiantuntijaorganisaatiossa. Tulosten perusteella esitettiin kehittämisehdotuksia HR-toiminnan vahvistamiseksi ja osallistumisen laajentamiseksi koko organisaation tasolla.