Työterveyshoitajan työn kehittäminen : digitaalinen kehittämisalusta työterveyshoitajien käyttöön
Ylinen, Anniina (2025)
Ylinen, Anniina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052716733
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052716733
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää digitaalinen kehittämisalusta työterveyshoitajien käyttöön. Tällä pyrittiin parantamaan arvostuksen tunteen kokemista ja vahvistaa työterveyshoitajien tunnetta oman työn kehittäjänä. Opinnäytetyö sai alkunsa organisaation tarpeesta edistää arvostuksen tunteen kokemista sekä tuoda työterveyshoitajien ääntä enemmän kuuluvaksi.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittävänä työn tutkimuksena, jossa aineistonkeruuta tehtiin sekä laadullisin että määrällisin menetelmin. Laadullisista menetelmistä käytettiin päiväkirjaa, ideariiheä ja työyhteisöllistä teemahaastattelua sekä määrällisenä menetelmänä toteutettiin Webropol –kysely. Analyysimenetelmänä käytettiin laadullisen aineiston teemoittelua, ja määrällinen aineisto analysoitiin frekvensseinä ja suhteellisina frekvensseinä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kehittämisalustalla on potentiaalia tukea työterveyshoitajien työkykyä, ammatillista kehittymistä ja työyhteisöllisyyttä, mikäli sen käyttö on helppoa, mielekästä ja työarkeen luontevasti integroitavaa. Työterveyshoitajat kokivat alustan hyödylliseksi erityisesti tiedon jakamisen ja vertaistuen välineenä, mutta valtakunnallisen alustan laajuus nosti osallistumiskynnystä ja heikensi yhteisöllisyyden kokemusta. Käytön sujuvuus, ajan riittävyys ja selkeä rakenne nousivat merkittäviksi edellytyksiksi osallistumiselle.
Kehittämisalustan vaikutus arvostuksen tunteen kokemiseen näkyi siinä, kuinka työntekijät kokivat tulevansa kuulluksi ja nähdyksi yhteisessä keskustelussa. Turvallinen ja positiivinen keskustelukulttuuri koettiin tärkeäksi osallistumisen ja motivaation näkökulmasta. Mikäli käyttö koettiin kuormittavaksi tai irralliseksi, saattoi se puolestaan heikentää tunnetta työn merkityksellisyydestä. Tulokset korostavat myös, että työntekijän oma rooli työn ja organisaation kehittäjänä vahvistuu, kun osallistumista tuetaan matalan kynnyksen keinoin ja esihenkilötyö luo psykologisesti turvallista ilmapiiriä. Kehittämisalusta nähtiin välineenä, joka parhaimmillaan edistää työn näkyväksi tekemistä, vuorovaikutusta ja kollektiivista oppimista työyhteisössä.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittävänä työn tutkimuksena, jossa aineistonkeruuta tehtiin sekä laadullisin että määrällisin menetelmin. Laadullisista menetelmistä käytettiin päiväkirjaa, ideariiheä ja työyhteisöllistä teemahaastattelua sekä määrällisenä menetelmänä toteutettiin Webropol –kysely. Analyysimenetelmänä käytettiin laadullisen aineiston teemoittelua, ja määrällinen aineisto analysoitiin frekvensseinä ja suhteellisina frekvensseinä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kehittämisalustalla on potentiaalia tukea työterveyshoitajien työkykyä, ammatillista kehittymistä ja työyhteisöllisyyttä, mikäli sen käyttö on helppoa, mielekästä ja työarkeen luontevasti integroitavaa. Työterveyshoitajat kokivat alustan hyödylliseksi erityisesti tiedon jakamisen ja vertaistuen välineenä, mutta valtakunnallisen alustan laajuus nosti osallistumiskynnystä ja heikensi yhteisöllisyyden kokemusta. Käytön sujuvuus, ajan riittävyys ja selkeä rakenne nousivat merkittäviksi edellytyksiksi osallistumiselle.
Kehittämisalustan vaikutus arvostuksen tunteen kokemiseen näkyi siinä, kuinka työntekijät kokivat tulevansa kuulluksi ja nähdyksi yhteisessä keskustelussa. Turvallinen ja positiivinen keskustelukulttuuri koettiin tärkeäksi osallistumisen ja motivaation näkökulmasta. Mikäli käyttö koettiin kuormittavaksi tai irralliseksi, saattoi se puolestaan heikentää tunnetta työn merkityksellisyydestä. Tulokset korostavat myös, että työntekijän oma rooli työn ja organisaation kehittäjänä vahvistuu, kun osallistumista tuetaan matalan kynnyksen keinoin ja esihenkilötyö luo psykologisesti turvallista ilmapiiriä. Kehittämisalusta nähtiin välineenä, joka parhaimmillaan edistää työn näkyväksi tekemistä, vuorovaikutusta ja kollektiivista oppimista työyhteisössä.