Koulun sisäiseen toimintaan osallistumisen vaikutus oppilaan koettuun hyvinvointiin
Räty, Roosa (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052716734
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052716734
Tiivistelmä
Nuoret viettävät koulussa ison osan ajastaan, oppimisen lisäksi harjoitellen esimerkiksi demokratiaa ja osallisuutta. Vuonna 2013 oppilaskunnasta tehtiin lakisääteinen, jokaisen peruskoulun on siis järjestettävä oppilaskuntatoimintaa. Oppilaskunnan ja muiden koulun sisäisten toimintojen avulla pyritään edistämään oppilaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia koulun sisällä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää koulun sisäiseen toimintaan osallistumisen vaikutus oppilaan koettuun hyvinvointiin. Tutkimuksessa hyvinvointia lähestyttiin Erik Allardtin hyvinvoinnin teorian mukaan, jakamalla hyvinvointi kolmeen osaan, aineelliseen elintasoon, sosiaalisiin suhteisiin ja itsensä toteuttamiseen. Toinen tutkimuksessa käytetty hyvinvoinnin tutkimiskulma oli toimijuuden näkökulma. Opinnäytteessä pyrittiin selvittämään lisääkö osallisuus toimijuutta.
Opinnäytetyön tilaajana toimi Kehittämiskeskus Opinkirjo, joka on tehnyt paljon töitä esimerkiksi oppilaskunnan kehittämisessä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla tutkimuksessa haastateltiin kuutta erään Helsingin yhtenäiskoulun yläkoululaista heidän koetusta hyvinvoinnistaan. Haastattelut litteroitiin ja niiden analyysin apuna käytettiin fenomenologista analyysimenetelmää.
Tulosten perusteella oppilaat ovat tyytyväisiä vaikutusmahdollisuuksistaan toiminnan sisällä, mutta tyytymättömiä vaikutusmahdollisuuksiinsa muuhun koulun toimintaan, esimerkiksi oppitunteihin. Pelkkä kuuluminen koulun sisäiseen toimintaan lisäsi oppilaiden koettua hyvinvointia ja minäpystyvyyttä, muttei lisännyt toimijuutta. Aktiivinen osallistuminen koulun sisäiseen toimintaan lisäsi tunnetta omista vaikuttamismahdollisuuksista. Perheen ja ystävien vaikutus oppilaiden koettuun hyvinvointiin oli suuri. Tuloksia voidaan soveltaa kehittäessä koulun sisäistä toimintaa oppilaiden osallisuutta huomioonottavammaksi.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää koulun sisäiseen toimintaan osallistumisen vaikutus oppilaan koettuun hyvinvointiin. Tutkimuksessa hyvinvointia lähestyttiin Erik Allardtin hyvinvoinnin teorian mukaan, jakamalla hyvinvointi kolmeen osaan, aineelliseen elintasoon, sosiaalisiin suhteisiin ja itsensä toteuttamiseen. Toinen tutkimuksessa käytetty hyvinvoinnin tutkimiskulma oli toimijuuden näkökulma. Opinnäytteessä pyrittiin selvittämään lisääkö osallisuus toimijuutta.
Opinnäytetyön tilaajana toimi Kehittämiskeskus Opinkirjo, joka on tehnyt paljon töitä esimerkiksi oppilaskunnan kehittämisessä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla tutkimuksessa haastateltiin kuutta erään Helsingin yhtenäiskoulun yläkoululaista heidän koetusta hyvinvoinnistaan. Haastattelut litteroitiin ja niiden analyysin apuna käytettiin fenomenologista analyysimenetelmää.
Tulosten perusteella oppilaat ovat tyytyväisiä vaikutusmahdollisuuksistaan toiminnan sisällä, mutta tyytymättömiä vaikutusmahdollisuuksiinsa muuhun koulun toimintaan, esimerkiksi oppitunteihin. Pelkkä kuuluminen koulun sisäiseen toimintaan lisäsi oppilaiden koettua hyvinvointia ja minäpystyvyyttä, muttei lisännyt toimijuutta. Aktiivinen osallistuminen koulun sisäiseen toimintaan lisäsi tunnetta omista vaikuttamismahdollisuuksista. Perheen ja ystävien vaikutus oppilaiden koettuun hyvinvointiin oli suuri. Tuloksia voidaan soveltaa kehittäessä koulun sisäistä toimintaa oppilaiden osallisuutta huomioonottavammaksi.