Mökkitalkkarius viheralan uravaihtoehtona haja-asutusalueella : osaamisen kehittäminen ja tulevaisuuden näkymät

Abstract

Opinnäytetyöni pyrki selvittämään, millaisin reunaehdoin mökkitalkkarin toimi voisi olla pääasiallinen ansiotyö viheralan tietotaitoja omaavalle ammattilaiselle haja-asutusalueella. Työssäni esittelin taajamien ulkopuolista suomalaista mökkikulttuuria sekä käsillä olevaa eräänlaista murrosaikaa, jossa saattaa avautua työmahdollisuuksia uudella tavalla. Suomen puolella miljoonalla kesämökillä on pihoja ja puutarhoja, joiden ylläpidosta vastasivat aiemmin mökkien omistajat tai haltijat. Nyt mökkeilijöiden keski-ikä on jo keskimäärin niin korkea, että voimavarat ylläpitoon ovat huvenneet. Nuorempi mökkeilijäsukupolvi ei koe mökin ylläpitotyötä houkuttelevaksi, vaikka nauttiikin mökkeilystä aiempien sukupolvien tavoin. Tästä yhtälöstä oli poimittavissa ajatus, jonka mukaan tekemättömän työn määrä on vääjäämättömässä kasvussa ja työ niin sanotusti etsii tekijäänsä. Opinnäytetyössä esitellään saatavilla olevien tutkimusaineistojen, tilastomateriaalien, mediasisältöjen ja lopuksi mökkitalkkareille suunnatulla kyselytutkimuksella asian todellista laitaa. Mökkeilijöiden piirissä tehdyt tutkimukset indikoivat, että mökkeilyn suosio vapaa-ajanviettomuotona, ja myös monipaikkaisen asumisen myötä, tulee pysymään korkealla tasolla. On myös tutkittu nuoremman Y-sukupolven (1980−1995 syntyneet) ajatuksia aiheeseen liittyen ja se myös vahvistaa näkemystä, jonka mukaan mökkeilyn tulevaisuus on tukevalla pohjalla. Etelä-Savon alueella vuonna 2018 EU-pilottihankkeen myötä kartoitettiin muun muassa palvelutarpeita, joita mökkiläiset kaipaavat. Omassa mökkitalkkareille osoitetussa kyselytutkimuksessani esille nousseet keskeisimmät työtehtävät olivat linjassa asukkaiden eli mahdollisten asiakkaiden näkemysten kanssa, jotka edellä mainittu EU-pilottihankkeen tutkimus nosti esille. Voidaan esittää, että mökkitalkkarin ammattitaidon ytimessä ovat ammatilliset valmiudet, jotka kumpuavat viheralan perusammattitaitojen piiristä. Kysyntä ja tarjonta tuntuvat vielä etsivän toisiaan, sillä potentiaalisten asiakkaiden ja palveluntarjoajien kohtaamisen helpottamiseksi olisi tehtävissä paljonkin. Yleisen tietoisuuden kasvaminen mökkitalkkarien ammattikunnasta lienee keskeisessä roolissa tämän ongelman selättämisessä. Tulevaisuudessa mökkitalkkareiden ammatilliseen tietotaitopääomaan on hyödyllistä myös enenevissä määrin lisätä ekologiaan, kiertotalouteen ja luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen liittyviä painotuksia.

The primary goal of the thesis was to research what are the conditions for a gardener or a horticulturist to be full time employed as a summer cottage caretaker in sparsely populated area. First of all, The Finnish summer cottage culture is addressed, which is considered to be quite a unique phenomenon. According to several sources, from scientifical to social media, it can be said that Finnish summer cottage culture is in turmoil or at least in the process of transition. There are over half a million summer cottages with gardens and yards, and nowadays the owners or holders of summer cottages who were the primary caretakers are increasingly older in age or at least incapable to do all chores. And at the same time the younger generation of summer cottage owners are not as interested in cottage caretaking as the previous generations. Younger generation find summer cottage living as a leisure instead of a work activity. Consequently, a great amount of undone work can be found in those half a million summer cottages. It can also be said that undone work is looking for its doer. The thesis discusses scientific research, statistics and media content as well as a survey conducted to summer cottage caretakers. Surveys about cottage owners indicates that the popularity of summer cottage living or multi-local living will stay high. Similarly, research indicates that Y-generation (born circa 1980−1995) shares this kind of vision. It can be said that short-term and mid-term future looks promising what comes to popularity of summer cottage as a way of recreation. In the 2018 EU funded pilot project mapped out the service needs of summer cottage habitants of Etelä-Savo municipal. The results were clear, the most needed service was green area maintenance. The survey which was carried out as a part of this thesis gave similar results. It is apparent that the most needed occupational skills for summer cottage caretakers are similar occupational skills which concern gardening and horticulture. It can be said that even though summer cottage caretaker is a generalist and so-called “jack of all trades”, there still require core skills of gardener or horticulturist. As mentioned before, supply and demand, summer cottage owners and summer cottage caretakers have difficulties to find each other. When summer cottage caretaker as an occupation becomes more familiar, the supply and demand -problem should be improved. In future summer cottage caretakers must update their knowledge and skill sets in areas of ecology, circular economy and diversity of nature among other things. Most likely the customers will demand higher level services in this matter.