Luovuuden johtaminen hybridityössä
Holkko, Roosa (2025)
Holkko, Roosa
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052716843
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052716843
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, millaisin keinoin työntekijöiden luovuutta voidaan tukea organisaatiossa, jossa työskennellään hybridimallilla - yhdistäen etä- ja lähityötä. Luovuutta tarvitaan monenlaisissa työtehtävissä esimerkiksi ongelmanratkaisussa ja uusien tuotteiden tai prosessien kehittämisessä. Aiempi tutkimus on osoittanut, että luovuus voi tarjota yrityksille kilpailuetua ja edistää menestymistä.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin luovuuden käsitteen kehittymistä, keskeisiä teoreettisia malleja sekä edellytyksiä luovuudelle. Lisäksi käsiteltiin luovuuden merkitystä organisaatioille, hybridityön erityispiirteitä luovuuden kannalta, sekä erilaisia keinoja johtaa luovuutta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineiston keräämiseksi tutkimuksessa haastateltiin työntekijöitä, jotka työskentelevät luovuutta vaativien tehtävien parissa yhden organisaation sisällä. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina maaliskuussa 2025 ja haastatteluihin osallistui yhdeksän työntekijää. Haastatteluiden tavoitteena oli ymmärtää työntekijöiden kokemuksia luovuudesta, luovuutta mahdollistavista ja rajoittavista tekijöistä hybridityössä sekä heidän näkemystään siitä, millä keinoin luovuutta voitaisiin edistää. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että luovuus on keskeisessä roolissa asiantuntijatyössä ja edellyttää riittävästi aikaa, psykologista turvallisuutta, monimuotoisia tiimejä ja riittävästi kasvokkaisia kohtaamisia etätyön rinnalle. Myös teknologian rooli, palautumisen tärkeys sekä vapaus ja luottamus nousivat tärkeiksi tekijöiksi. Hybridityö näyttäytyi sekä luovuuden mahdollistajana, että haasteena.
Opinnäytetyön lopussa esitetään tutkimuksen myötä syntyneitä kehitysehdotuksia ja konkreettisia keinoja, joiden avulla organisaatiot voivat tukea työntekijöidensä luovuutta hybridityöympäristössä. Näitä ovat muun muassa ajanhallinnan kehittäminen, yhteistyön ja yhteisöllisyyden tukeminen, psykologisen turvallisuuden ja luovuutta tukevan kulttuurin rakentaminen, luovuuden metodeista kouluttautuminen, teknologioiden hyödyntäminen sekä leikin tuominen osaksi työyhteisöä.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin luovuuden käsitteen kehittymistä, keskeisiä teoreettisia malleja sekä edellytyksiä luovuudelle. Lisäksi käsiteltiin luovuuden merkitystä organisaatioille, hybridityön erityispiirteitä luovuuden kannalta, sekä erilaisia keinoja johtaa luovuutta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineiston keräämiseksi tutkimuksessa haastateltiin työntekijöitä, jotka työskentelevät luovuutta vaativien tehtävien parissa yhden organisaation sisällä. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina maaliskuussa 2025 ja haastatteluihin osallistui yhdeksän työntekijää. Haastatteluiden tavoitteena oli ymmärtää työntekijöiden kokemuksia luovuudesta, luovuutta mahdollistavista ja rajoittavista tekijöistä hybridityössä sekä heidän näkemystään siitä, millä keinoin luovuutta voitaisiin edistää. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että luovuus on keskeisessä roolissa asiantuntijatyössä ja edellyttää riittävästi aikaa, psykologista turvallisuutta, monimuotoisia tiimejä ja riittävästi kasvokkaisia kohtaamisia etätyön rinnalle. Myös teknologian rooli, palautumisen tärkeys sekä vapaus ja luottamus nousivat tärkeiksi tekijöiksi. Hybridityö näyttäytyi sekä luovuuden mahdollistajana, että haasteena.
Opinnäytetyön lopussa esitetään tutkimuksen myötä syntyneitä kehitysehdotuksia ja konkreettisia keinoja, joiden avulla organisaatiot voivat tukea työntekijöidensä luovuutta hybridityöympäristössä. Näitä ovat muun muassa ajanhallinnan kehittäminen, yhteistyön ja yhteisöllisyyden tukeminen, psykologisen turvallisuuden ja luovuutta tukevan kulttuurin rakentaminen, luovuuden metodeista kouluttautuminen, teknologioiden hyödyntäminen sekä leikin tuominen osaksi työyhteisöä.