Harmaa norjanhirvikoiran jalostus Suomessa : rodun nykytilan kartoitus ja jalostuksen kehittäminen
Sorasahi, Rea (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052717098
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052717098
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää harmaa norjanhirvikoiran kasvattajien ja harrastajien näkemyksiä rodun tämänhetkisestä jalostus- ja terveystilanteesta. Lisäksi tutkittiin suhtautumista Suomen Kennelliiton valvomaan PEVISA-ohjelmaan ja sen mahdolliseen käyttöönottoon rodulla. PEVISA-ohjelma asettaa jalostukselle terveyskriteereitä perinnöllisten sairauksien vähentämiseksi. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi harmaa norjanhirvikoiran rotujärjestö – Suomen Harmaahirvikoirajärjestö (SHHJ). Työssä tarkasteltiin myös SHHJ:n jalostusneuvonnan toimivuutta ja kehittämistarpeita.
Tutkimus toteutettiin kahdella menetelmällä. Kvantitatiivinen aineisto kerättiin Webropol kyselyllä, johon vastasi 131 henkilöä. Kyselyn perusteella vastaajilla oli pääosin pitkä kokemus kasvatuksesta, ja valtaosa keskittyi pelkästään harmaa norjanhirvikoiran jalostukseen. Jalostusvalinnoissa painotettiin terveyttä, käyttöominaisuuksia ja luonnetta.
Geenipohjan kaventuminen koettiin ongelmaksi, ja sen laajentaminen nähtiin tärkeänä. Uroksille toivottiin tiukempaa penturajoitusta, jotta useampi yksilö pääsisi jalostuskäyttöön. Rodun terveystilanne herätti laajasti huolta, ja vaikka nykyisiä SHHJ:n antamia terveystutkimussuosituksia pidettiin enimmäkseen riittävinä, toivottiin lisätutkimuksia muun muassa kyynärniveliin, selkään, silmiin ja sydämeen. PEVISA-ohjelma tunnettiin hyvin ja osa vastaajista kannatti sen käyttöönottoa uudelleen laajemmilla määrityksillä.
Kvalitatiivinen aineisto kerättiin haastattelemalla yhdeksää kasvattajaa, joiden jalostamat metsästyskoirarodut ovat sitoutuneet PEVISA-ohjelmaan. Haastateltavat kokivat ohjelman myönteisenä, kustannuksiltaan kohtuullisena ja helposti noudatettavana. Sen koettiin edistävän rodun terveyttä ja geenipohjan monimuotoisuutta, etenkin penturajoitusten kautta. Ohjelman koettiin myös tukevan kasvatustyön laadun parantamista.
Tutkimus toteutettiin kahdella menetelmällä. Kvantitatiivinen aineisto kerättiin Webropol kyselyllä, johon vastasi 131 henkilöä. Kyselyn perusteella vastaajilla oli pääosin pitkä kokemus kasvatuksesta, ja valtaosa keskittyi pelkästään harmaa norjanhirvikoiran jalostukseen. Jalostusvalinnoissa painotettiin terveyttä, käyttöominaisuuksia ja luonnetta.
Geenipohjan kaventuminen koettiin ongelmaksi, ja sen laajentaminen nähtiin tärkeänä. Uroksille toivottiin tiukempaa penturajoitusta, jotta useampi yksilö pääsisi jalostuskäyttöön. Rodun terveystilanne herätti laajasti huolta, ja vaikka nykyisiä SHHJ:n antamia terveystutkimussuosituksia pidettiin enimmäkseen riittävinä, toivottiin lisätutkimuksia muun muassa kyynärniveliin, selkään, silmiin ja sydämeen. PEVISA-ohjelma tunnettiin hyvin ja osa vastaajista kannatti sen käyttöönottoa uudelleen laajemmilla määrityksillä.
Kvalitatiivinen aineisto kerättiin haastattelemalla yhdeksää kasvattajaa, joiden jalostamat metsästyskoirarodut ovat sitoutuneet PEVISA-ohjelmaan. Haastateltavat kokivat ohjelman myönteisenä, kustannuksiltaan kohtuullisena ja helposti noudatettavana. Sen koettiin edistävän rodun terveyttä ja geenipohjan monimuotoisuutta, etenkin penturajoitusten kautta. Ohjelman koettiin myös tukevan kasvatustyön laadun parantamista.