Funding for Born Global start-ups in Finland

Abstract

This thesis examined the funding environment for Finnish Born Global start-ups, with a focus on sustainability-oriented companies aiming for rapid international growth. The study was motivated by growing concerns about Finland’s late-stage funding gap, despite strong early-stage support. The objective was to identify structural strengths and weaknesses in the ecosystem and provide recommendations for improving access to scale-up capital. The case company, Volare, was selected due to its relevance as a sustainability-driven foodtech venture with diverse funding experience. The theoretical framework combined key concepts such as Minimum Viable Product (MVP), Product-Market Fit (PMF), and founder–funding fit to interpret start-up progression. The empirical approach was qualitative. Data was collected through an email interview with Volare’s CEO, complemented by document analysis of reports, press releases, and ecosystem-level publications. Thematic analysis was used to identify funding-related patterns, challenges, and enablers. The results showed that Finland provides a solid platform for early-stage start-ups, especially through public grants. However, companies like Volare face bottlenecks when seeking late-stage capital, due to weak IPO markets, limited domestic VC capacity, and fragmented institutional engagement. Comparative insights from Sweden, the EU, and Nordic initiatives suggest that a more robust foundation–led model and clearer exit pathways are needed. The findings indicate that while Finnish start-ups are globally competitive in innovation, structural improvements are essential for sustained international scaling.

Tämä opinnäytetyö tutki suomalaisten ”Born Global” startupien rahoitusympäristöä painottuen kestävän kehityksen kasvuyhtiöihin, jotka tähtäävät kansainväliseen kasvuun. Tutkimusta motivoi Suomen kyky rahoittaa kasvuyrityksiä myöhäisemmässä vaiheessa, vaikka alkuvaiheen rahoitusta on rutkasti. Päämääränä oli tunnistaa nykyisen rahoitusrakenteen vahvuuksia ja heikkouksia ja tarjota suosituksia kasvurahoituksen kasvattamiseen yritysten kypsemmässä vaiheessa. Valitsin Volaren kohdeyhtiöksi, sillä se liittyy vahvasti kestävään kehitykseen ruokateknologiayhtiönä ja sillä on laaja kokemus eri rahoitusinstrumenteista. Teoreettinen viitekehys yhdisti pääasiassa kaksi startupien kehitykseen liittyvää pääkonseptia (MVP) ”Minimum Viable Product” eli pienin toimiva tuote sekä (PMF) ”Product-Market Fit” eli yritys on löytänyt markkinan, jolla on ongelma ja kykenee ratkaisemaan sen tuotteellaan markkinan toivomalla tavalla. Empiirinen tutkimus oli kvalitatiivinen. Aineisto kohdeyhtiöstä kerättiin sähköpostihaastattelulla toimitusjohtajan kanssa ja muuten tutkimusta varten käytiin läpi aiheeseen liittyviä uutisia, julkaisuja ja aiempia tutkimuksia sekä sosiaalista mediaa koko rahoitusekosysteemin osalta. Temaattista analyysia käytettiin tunnistettaessa rahoitukseen liittyviä kaavoja, haasteita ja tukia. Tulokset näyttävät, että Suomessa on vakaa varhaisen kasvurahoituksen pohja, mutta myöhemmän vaiheen rahoituksessa on haasteina, heikko listautumismarkkina, rajoitettu (VC)”Venture Capital” rahastojen koko ja pirstoutunut institutionaalisten sijoittajien osallistuminen. Vertailevat havainnot Ruotsista, EU:sta ja Pohjoismaista laajemmin tukevat kestävämpää säätiöjohtoista mallia ja selvempien ”exit”-polkujen tarvetta. Löydökset indikoivat, että vaikka suomalaiset startupit ovat globaalisti kilpailukykyisiä innovaatiossa, niin rakenteellisia uudistuksia vaaditaan laajemman kansainvälisen kasvun saavuttamiseksi.