Huumori ammattikeittiötyöntekijöiden työhyvinvoinnin edistäjänä

Abstract

Alati muuttuva työelämä vaatii paljon voimavaroja, mikä huonontaa työntekijöiden työhyvinvointia. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Palmian hoivasairaaloiden tuotantokeittiöiden henkilöstön keskinäistä huumoria ja sen merkitystä työhyvinvoinnille. Lähtökohtana oli Palmian Järvenpään tuotantokeittiössä tehtyjen muutosten jälkeen havaittu työntekijöiden hiljentyminen ja väsyminen. Tutkimuksen tavoitteena oli kuunnella kohteiden työntekijöitä, ymmärtää työpaikkahuumorin merkitystä henkilöstön hyvinvoinnille ja sen puuttumisen syitä.

Tutkimus on empiirinen tapaustutkimus, ja sen teoreettisessa viitekehyksessä keskityttiin huumoriin ja työhyvinvointiin. Metodina käytettiin laadullista monimenetelmätutkimusta vahvistamaan tutkimustulosten luotettavuutta. Ensimmäinen aineisto kerättiin Webropol-kysely- ja raportointisovelluksella rakennetulla verkkokyselyllä. Kysely tehtiin Palmian kolmen hoivasairaalan tuotantokeittiön työntekijöille, jotka työskentelivät Järvenpäässä, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Kyselyn väittämiä arvioitiin Likertin asteikolla ja avoimet vastaukset luokiteltiin Text mining -sovelluksella. Vastauksia saatiin yhteensä 21 työntekijältä. Kyselyn tulosten tueksi tehtiin Järvenpään tuotantokeittiössä havainnointeja, joissa käytettiin puolistrukturoitua havainnointilomaketta. Havainnoinneissa keskityttiin seuraamaan viiden kokin keskinäistä kanssakäyntiä.

Tutkimuksen teoria saa vahvistusta: tuloksista päätellen huumorilla on selvä työhyvinvointia lisäävä vaikutus Palmian hoivasairaaloiden tuotantokeittiötyöntekijöiden keskuudessa. Henkilöstön keskinäisellä huumorilla selätetään vaikeita tilanteita ja lujitetaan työyhteisöä. Kadonnut huumori palaa työyhteisöön, jos muutoksia rajoitetaan ja työtilanteiden annetaan tasoittua. Tutkimuksen tuloksista selviää, että työpaikkahuumorilla on myös työssä pitovoimaa, mikä on sekä työntekijöiden että yrityksen kilpailukyvyn kannalta paras mahdollinen tilanne.

Tuloksista annetaan kehittämisehdotuksia, joilla ohjataan esikuntaa toteuttamaan ruokapalvelujen vastuullisuusstrategiaa koskien henkilöstön työhyvinvointia. Hyvinvoivat työntekijät ovat tärkeitä yrityksen tuottavuuden ja kilpailukyvyn kannalta. Jatkotutkimuksena ehdotetaan Palmian koulujen tuotantokeittiöiden työntekijöiden huumorin ja työhyvinvoinnin yhteyden kyselyä ja havainnointia sekä esihenkilöiden työhyvinvoinnin seurantaa.

Working in all fields is constantly changing, which might deteriorate employees’ well-being at work. The purpose of the thesis was to research the humour among the kitchen staff at Palmia Food Services and the impact of humour on their well-being. The idea for the study arose from perceptions of the exhaustion of the staff at the kitchen of Järvenpää after some changes had been made. The goal of the study was to listen to the staff and explore the influence of humour and the lack of it on well-being at work.

The empirical case study was conducted by qualitative multi-method research. The theoretical frame deals mostly with the concepts of humour and work well-being. The material was collected by using both a quantitative online survey and qualitative observation. The survey was prepared with the Webropol tool and sent to the personnel of Palmia Food Services working in the hospitals in Järvenpää, Riihimäki and Hämeenlinna. The Likert scale was used to evaluate the answers of the survey, and the open answers were categorized with the Text Mining application. In total, 21 responses were collected. To support the survey results, observational research was conducted with a semi-structured form. This part of the research included observing five chefs and the communication between them.

According to the research results, humour greatly influences well-being among the employees. The working community can become stronger, and shared humour can help employees out of stressful situations. Limiting the amount of workplace changes at once and stabilizing the work environment allows the humour to increase. A light-hearted atmosphere in the workplace has been linked to employee retention, which supports both the employees and the competitiveness.

Based on the thesis results, some developmental proposals were made to guide the superiors at Palmia to implement the responsibility strategy related to employee well-being. Satisfied employees increase workplace productivity and competitiveness. As further research, a similar survey could be made for the staff and superiors working in school kitchens.