Järjestöt ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelman 2015–2025 toteuttajina : arviointitutkimus järjestöjen roolista ja tavoitteiden toteutumisesta
Vaija, Heli (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052817236
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052817236
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä arvioidaan ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelman (2015–2025) merkitystä järjestöjen ehkäisevässä päihdetyössä ja tuotetaan kehittämissuosituksia seuraavaa ohjelmakautta (2026–2035) varten. Työn tarkoituksena oli tuottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle käytännönläheistä ja ajankohtaista tietoa ohjelman uudistamisen tueksi. Arviointi keskittyi erityisesti järjestöjen rooliin, yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa sekä ohjelman tarjoamaan tukeen ja ohjaukseen. Lisäksi tarkasteltiin, miten ohjelmassa järjestöille asetetut tavoitteet ovat toteutuneet.
Kyseessä on arviointitutkimus, joka toteutettiin monimenetelmällisellä lähestymistavalla. Aineisto kerättiin viidellä puolistrukturoidulla fokusryhmähaastattelulla (n=14) sekä niitä täydentävällä Webropol-kyselyllä (n=28). Haastatteluaineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin ja kyselyaineisto kuvailevin kvantitatiivisin menetelmin. Tulokset yhdistettiin aineistotriangulaation avulla, ja tuloksia täydennettiin kolmen asiantuntijakehittämisriihen näkemyksiä hyödyntäen.
Tulosten mukaan toimintaohjelma on tarjonnut yhteisen viitekehyksen ehkäisevälle päihdetyölle ja lisännyt jossain määrin yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Sen vaikutus järjestöjen omaan työhön ja tunnettuus järjestökentällä jäi joissain tapauksissa vähäiseksi. Ohjelmaa pidettiin yleisluontoisena eikä riittävän konkreettisena. Roolit, tavoitteet ja resurssit koettiin epäselviksi.
Kehittämissuosituksina korostuivat toimintaohjelman selkeyttäminen sekä järjestöille asetettujen tavoitteiden konkretisointi ja priorisointi. Ohjelman tulee mukautua toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Järjestöt tarvitsevat turvattua rahoitusta ja ohjaavien asiakirjojen parempaa yhteensovittamista ohjelman kanssa. Lisäksi ohjelman jalkauttamiseen ja järjestöjen roolin vahvistamiseen on panostettava.
Kyseessä on arviointitutkimus, joka toteutettiin monimenetelmällisellä lähestymistavalla. Aineisto kerättiin viidellä puolistrukturoidulla fokusryhmähaastattelulla (n=14) sekä niitä täydentävällä Webropol-kyselyllä (n=28). Haastatteluaineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin ja kyselyaineisto kuvailevin kvantitatiivisin menetelmin. Tulokset yhdistettiin aineistotriangulaation avulla, ja tuloksia täydennettiin kolmen asiantuntijakehittämisriihen näkemyksiä hyödyntäen.
Tulosten mukaan toimintaohjelma on tarjonnut yhteisen viitekehyksen ehkäisevälle päihdetyölle ja lisännyt jossain määrin yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Sen vaikutus järjestöjen omaan työhön ja tunnettuus järjestökentällä jäi joissain tapauksissa vähäiseksi. Ohjelmaa pidettiin yleisluontoisena eikä riittävän konkreettisena. Roolit, tavoitteet ja resurssit koettiin epäselviksi.
Kehittämissuosituksina korostuivat toimintaohjelman selkeyttäminen sekä järjestöille asetettujen tavoitteiden konkretisointi ja priorisointi. Ohjelman tulee mukautua toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Järjestöt tarvitsevat turvattua rahoitusta ja ohjaavien asiakirjojen parempaa yhteensovittamista ohjelman kanssa. Lisäksi ohjelman jalkauttamiseen ja järjestöjen roolin vahvistamiseen on panostettava.