Sovituskokoelman laatiminen suomalaisista kansansävelmistä jousikvartetille
Vahtola, Eero (2025)
Vahtola, Eero
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052817137
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052817137
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli laatia sovituskokoelma suomalaisista kansansävelmistä jousikvartetille ja analysoida sovitusten rakennetta, sisältöä sekä niistä saatua palautetta. Lisäksi opinnäytetyössä käsiteltiin sovittamista jousikvartetille sekä tekijän suhdetta ja näkökulmia sovittamiseen.
Sovituskokoelmaan valittiin neljä kansanlaulua, jotka pyrkivät edustamaan Suomen kansansävelmäperinnettä mahdollisimman monipuolisesti sekä tyylillisesti että alueellisesti. Valmiissa kokoelmassa esiintyy tyylillisesti ja poljennollisesti erilaisia kansanlauluja, kuten rekilaulua, polskaa ja marssia. Päämääränä oli myös ammentaa sovituksiin vaikutteita pelimannikulttuurista, perinnesoittimista kuten jouhikosta ja suomalaisesta luonnosta. Opinnäytetyössä käsiteltiin lyhyesti suomalaisen kansanmusiikin historiaa.
Sovitusten analyysissä pyrittiin selvittämään jousikvartetille sopivia sovitustekniikoita lähtien jousisoitinten ominaisuuksista esimerkiksi viritykseen ja soittotapoihin liittyen sekä jousikvartetin mahdollisuuksista ja rajoitteista instrumenttina. Analyysin tarkoituksena oli myös selventää sovittajan tekemiä ratkaisuja musiikin teoreettisesta näkökulmasta. Tähän liittyivät esimerkiksi sovitusten sävellajit, tempot, rakenteet, harmoniat, dynamiikat ja sävyt sekä soitinten väliset roolit. Sovitusprosessin kulku ja palaute -osiossa käsiteltiin sovitustyön etenemistä sekä muusikoiden sovituksista antamaa palautetta, jota oli käytetty sovitusten korjaamiseen ja kehittämiseen.
Opinnäytetyön konkreettisena tavoitteena oli luoda mahdollisimman selkeä ja helppolukuinen nuottikokoelma, jonka täydentäminen ja julkaiseminen olisi tulevaisuudessa mahdollista. Nuottimateriaalin oheen kuvattiin myös projektinauhoitukset sovituksista tuomaan ne kuunneltavaan muotoon.
Opinnäytetyöprojekti on syventänyt tekijän osaamista sovittamiseen sekä ymmärrystä suomalaiseen kansanmusiikkiin. Sovituskokoelma ja erityisesti sovitusten musiikillinen anti ovat tekijän mielestä erittäin onnistuneita.
Sovituskokoelmaan valittiin neljä kansanlaulua, jotka pyrkivät edustamaan Suomen kansansävelmäperinnettä mahdollisimman monipuolisesti sekä tyylillisesti että alueellisesti. Valmiissa kokoelmassa esiintyy tyylillisesti ja poljennollisesti erilaisia kansanlauluja, kuten rekilaulua, polskaa ja marssia. Päämääränä oli myös ammentaa sovituksiin vaikutteita pelimannikulttuurista, perinnesoittimista kuten jouhikosta ja suomalaisesta luonnosta. Opinnäytetyössä käsiteltiin lyhyesti suomalaisen kansanmusiikin historiaa.
Sovitusten analyysissä pyrittiin selvittämään jousikvartetille sopivia sovitustekniikoita lähtien jousisoitinten ominaisuuksista esimerkiksi viritykseen ja soittotapoihin liittyen sekä jousikvartetin mahdollisuuksista ja rajoitteista instrumenttina. Analyysin tarkoituksena oli myös selventää sovittajan tekemiä ratkaisuja musiikin teoreettisesta näkökulmasta. Tähän liittyivät esimerkiksi sovitusten sävellajit, tempot, rakenteet, harmoniat, dynamiikat ja sävyt sekä soitinten väliset roolit. Sovitusprosessin kulku ja palaute -osiossa käsiteltiin sovitustyön etenemistä sekä muusikoiden sovituksista antamaa palautetta, jota oli käytetty sovitusten korjaamiseen ja kehittämiseen.
Opinnäytetyön konkreettisena tavoitteena oli luoda mahdollisimman selkeä ja helppolukuinen nuottikokoelma, jonka täydentäminen ja julkaiseminen olisi tulevaisuudessa mahdollista. Nuottimateriaalin oheen kuvattiin myös projektinauhoitukset sovituksista tuomaan ne kuunneltavaan muotoon.
Opinnäytetyöprojekti on syventänyt tekijän osaamista sovittamiseen sekä ymmärrystä suomalaiseen kansanmusiikkiin. Sovituskokoelma ja erityisesti sovitusten musiikillinen anti ovat tekijän mielestä erittäin onnistuneita.
