Esihenkilöviestintä
Mattila, Jaana (2025)
Mattila, Jaana
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052717076
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052717076
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää esihenkilöviestinnän tilanne Satakunnan hyvinvointialueen rajatuissa kohdeyksiköissä. Kysely toteutettiin syksyllä 2024 ja sen avulla kerättiin tietoa esihenkilöiden ja hoitohenkilökunnan näkemyksistä viestinnän kehittämisestä. Kyselyyn osallistui 115 henkilöä, joista 109 oli hoitohenkilökunnan jäsentä ja 6 esihenkilöä. Vastauksia saatiin yhteensä 46, mikä tarkoitti 40 prosentin vastausprosenttia.
Opinnäytetyön toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, jossa käytettiin strukturoidun kyselylomakkeen avulla kerättyä tietoa. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat esihenkilöt ja hoitohenkilökunta, ja sen tavoitteena oli kartoittaa esihenkilöviestinnän tilanne sekä kehittää viestintää saatujen vastausten perusteella.
Tutkimustulokset osoittivat, että esihenkilöt käyttävät tiedon jakamiseen pääasiassa sähköpostia ja osastotuntien muistioita. Hoitohenkilökunta koki, että viestintäkanavat eivät aina ole riittävän selkeitä ja ajantasaisia. Esihenkilöt raportoivat ymmärtävänsä työntekijöidensä huolia, mutta palautteen saaminen työntekijöiltä koettiin haasteelliseksi.
Esihenkilöt nostivat esiin hyviä käytäntöjä, kuten ajankohtaisen ja selkeän tiedottamisen. Heidän mielestään viestinnän tulisi olla avointa ja saavutettavaa, jotta kaikki työntekijät pysyvät ajan tasalla organisaation tavoitteista ja muutoksista. Hoitohenkilökunta toivoi lisää kasvokkain tapahtuvaa viestintää, kuten osastotunteja ja tiimipalavereita. Myös esihenkilön läsnäolo työyhteisössä koettiin tärkeäksi. Kyselyssä esiin nousi tarve parantaa viestinnän säännöllisyyttä ja selkeyttä, jotta työntekijät saavat ajankohtaista tietoa.
Tutkimus tuo esiin esihenkilöviestinnän haasteita ja mahdollisuuksia kehittämiseen Satakunnan hyvinvointialueella. On tärkeää, että esihenkilöt panostavat viestintään ja luovat avoimen kulttuurin, joka tukee työntekijöiden osallistumista ja sitoutumista organisaation tavoitteisiin.
Opinnäytetyön toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, jossa käytettiin strukturoidun kyselylomakkeen avulla kerättyä tietoa. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat esihenkilöt ja hoitohenkilökunta, ja sen tavoitteena oli kartoittaa esihenkilöviestinnän tilanne sekä kehittää viestintää saatujen vastausten perusteella.
Tutkimustulokset osoittivat, että esihenkilöt käyttävät tiedon jakamiseen pääasiassa sähköpostia ja osastotuntien muistioita. Hoitohenkilökunta koki, että viestintäkanavat eivät aina ole riittävän selkeitä ja ajantasaisia. Esihenkilöt raportoivat ymmärtävänsä työntekijöidensä huolia, mutta palautteen saaminen työntekijöiltä koettiin haasteelliseksi.
Esihenkilöt nostivat esiin hyviä käytäntöjä, kuten ajankohtaisen ja selkeän tiedottamisen. Heidän mielestään viestinnän tulisi olla avointa ja saavutettavaa, jotta kaikki työntekijät pysyvät ajan tasalla organisaation tavoitteista ja muutoksista. Hoitohenkilökunta toivoi lisää kasvokkain tapahtuvaa viestintää, kuten osastotunteja ja tiimipalavereita. Myös esihenkilön läsnäolo työyhteisössä koettiin tärkeäksi. Kyselyssä esiin nousi tarve parantaa viestinnän säännöllisyyttä ja selkeyttä, jotta työntekijät saavat ajankohtaista tietoa.
Tutkimus tuo esiin esihenkilöviestinnän haasteita ja mahdollisuuksia kehittämiseen Satakunnan hyvinvointialueella. On tärkeää, että esihenkilöt panostavat viestintään ja luovat avoimen kulttuurin, joka tukee työntekijöiden osallistumista ja sitoutumista organisaation tavoitteisiin.