Hybridityön johtamisen kehityssuunnat ja tulevaisuuden trendit
Warg, Maritta (2025)
Warg, Maritta
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052817253
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052817253
Tiivistelmä
Opinnäytetyön lähtökohtana on viime vuosien aikana tapahtuneet nopeat muutokset työelämässä ja työn toimintaympäristössä. Käsitteenä hybridityö tarkoittaa työskentelyä, jossa työtä tehdään sekä fyysisesti työpaikalla että etänä. Hybridityössä johtajien on tärkeää keskittyä työn tuloksiin, ei siihen, missä tai milloin työ tehdään. Tämä edellyttää uusia johtamiskäytäntöjä ja työkaluja, jotka tukevat etätyöntekijöiden ja toimistolla työskentelevien välistä yhteistyötä. Aihe liittyy laajemmin yhteiskunnalliseen muutokseen.
Tutkimuksessa keskityttiin hybridijohtamisen kehityssuuntiin ja tulevaisuuden trendeihin käyttäen tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä, erityisesti skenaariotyöskentelyä. Aineisto kerättiin artikkelien, kotimaisten ja kansainvälisten raporttien, asiantuntijajulkaisujen sekä viranomaistahojen dokumenttien avulla. Lähteiden valinnassa painotettiin ajantasaisuutta.
Tutkimuksessa todettiin, että poliittinen ja taloudellinen ympäristö sekä lainsäädännön kehitys ovat keskeisiä hybridityön muotoutumisessa. Työoikeuden joustavat ratkaisut tukivat hybridityön laajentumista ja mahdollistivat uusia työskentelymalleja. Taloudelliset suhdanteet vaikuttivat organisaatioiden investointikykyyn teknologioihin kuten pilvipalveluihin ja kyberturvallisuuteen. Noususuhdanteessa panostettiin kehittyneisiin ratkaisuihin, kun taas laskusuhdanteessa korostuivat kustannussäästöt tilojen ja matkustamisen osalta. Lisäksi hybridityö nähtiin keinona vastata työvoimapulaan tarjoamalla joustavia työskentelymalleja, jotka houkuttelevat osaajia.
Tutkimuksessa keskityttiin hybridijohtamisen kehityssuuntiin ja tulevaisuuden trendeihin käyttäen tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä, erityisesti skenaariotyöskentelyä. Aineisto kerättiin artikkelien, kotimaisten ja kansainvälisten raporttien, asiantuntijajulkaisujen sekä viranomaistahojen dokumenttien avulla. Lähteiden valinnassa painotettiin ajantasaisuutta.
Tutkimuksessa todettiin, että poliittinen ja taloudellinen ympäristö sekä lainsäädännön kehitys ovat keskeisiä hybridityön muotoutumisessa. Työoikeuden joustavat ratkaisut tukivat hybridityön laajentumista ja mahdollistivat uusia työskentelymalleja. Taloudelliset suhdanteet vaikuttivat organisaatioiden investointikykyyn teknologioihin kuten pilvipalveluihin ja kyberturvallisuuteen. Noususuhdanteessa panostettiin kehittyneisiin ratkaisuihin, kun taas laskusuhdanteessa korostuivat kustannussäästöt tilojen ja matkustamisen osalta. Lisäksi hybridityö nähtiin keinona vastata työvoimapulaan tarjoamalla joustavia työskentelymalleja, jotka houkuttelevat osaajia.