13–16-vuotiaiden nuorten kokemus hyvinvoinnistaan jalkapallo- ja futsaljoukkueessa
Puutio, Petra (2025)
Puutio, Petra
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052817238
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052817238
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tilaajana toimi Kaustisen Pohjan-Veikot. Kaustisen Pohjan-Veikot on urheiluseura Kaustisella. Opinnäytetyön kohderyhmänä oli 13–16-vuotiaita jalkapalloa ja futsalia pelaavia nuoria. Opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa nuorten kokemusta omasta hyvinvoinnistaan joukkueessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa anonyymi kyselylomake, jonka avulla kerättiin tietoa nuorten kokemuksista ja näkemyksistä hyvinvoinnistaan joukkueurheilussa. Tehtävänä oli analysoida lomakkeista kerättyä tietoa ja raportoida tulokset.
Tietoperustassa käsitellään Erik Allardtin hyvinvoinnin teoriaa ja liikunnan yhteydestä nuorten hyvinvointiin. Lisäksi käsitellään futsalin merkitystä nuorten harrastustoiminnan jatkumisena ja nuorten kehittymistä futsalissa sekä kilpailutoiminnasta.
Opinnäytetyössä on sekä määrällisen ja laadullisen tutkimuksen piirteitä. Opinnäytetyön aineisto kerättiin paperisilla lomakkeilla, joka sisälsi suljettuja ja avoimia kysymyksiä. Kysely toteutettiin lokakuussa 2024 Kaustisen urheilutalolla. Kysely toteutettiin ennen nuorten futsalharjoitusten alkua. Mahdollisia vastaajia oli 20, ja kyselyyn osallistui 19 nuorta. Määrällisen aineiston analysoinnissa on hyödynnetty Excel-ohjelmaa. Laadullisen aineiston analysoinnissa on hyödynnetty sisällönanalyysia ja Excel-ohjelmaa selkeyttämään saatujen vastausten teemoja. Aineiston analysoinnissa on hyödynnetty Erik Allardtin hyvinvoinnin teoriaa.
Tulokset osoittivat, että fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi muodostaa tasapainoisen perustan, joka tukee nuorten motivaatiota ja sitoutumista joukkueurheiluun. Lisäksi tulokset antoivat konkreettisia kehitysehdotuksia harjoitteluolosuhteiden parantamiseen sekä valmentajien roolin vahvistamiseen, jotka edistävät nuorten hyvinvointia ja kehittymistä urheilijoina.
Tietoperustassa käsitellään Erik Allardtin hyvinvoinnin teoriaa ja liikunnan yhteydestä nuorten hyvinvointiin. Lisäksi käsitellään futsalin merkitystä nuorten harrastustoiminnan jatkumisena ja nuorten kehittymistä futsalissa sekä kilpailutoiminnasta.
Opinnäytetyössä on sekä määrällisen ja laadullisen tutkimuksen piirteitä. Opinnäytetyön aineisto kerättiin paperisilla lomakkeilla, joka sisälsi suljettuja ja avoimia kysymyksiä. Kysely toteutettiin lokakuussa 2024 Kaustisen urheilutalolla. Kysely toteutettiin ennen nuorten futsalharjoitusten alkua. Mahdollisia vastaajia oli 20, ja kyselyyn osallistui 19 nuorta. Määrällisen aineiston analysoinnissa on hyödynnetty Excel-ohjelmaa. Laadullisen aineiston analysoinnissa on hyödynnetty sisällönanalyysia ja Excel-ohjelmaa selkeyttämään saatujen vastausten teemoja. Aineiston analysoinnissa on hyödynnetty Erik Allardtin hyvinvoinnin teoriaa.
Tulokset osoittivat, että fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi muodostaa tasapainoisen perustan, joka tukee nuorten motivaatiota ja sitoutumista joukkueurheiluun. Lisäksi tulokset antoivat konkreettisia kehitysehdotuksia harjoitteluolosuhteiden parantamiseen sekä valmentajien roolin vahvistamiseen, jotka edistävät nuorten hyvinvointia ja kehittymistä urheilijoina.