Digitaalinen kyvykkyys pk-yrityksissä verkkosivujen kautta havainnoituna

Abstract

Tutkimus kohdistui Etelä-Pohjanmaan pk-yritysten verkkosivuihin. Tavoitteena oli selvittää, miten digitaalinen kyvykkyys heijastuu niistä ulospäin ja millaisia digitaalisia ominaisuuksia verkkosivuilta on havaittavissa. Lisäksi tarkasteltiin, kuinka moni yritys toimii digitaalisella liiketoimintamallilla. Samalla arvioitiin, missä määrin digitaalista kyvykkyyttä on ylipäätään mahdollista arvioida ulkoisesti verkkosivujen perusteella. Tutkimus toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa sovellettiin konstruktiivista tutkimusmenetelmää ja monimenetelmällistä lähestymistapaa. Aluksi tehtiin kirjallisuuskatsaus, jonka pohjalta tunnistettiin digikyvykkyyden keskeiset osa-alueet arviointikehikon rakentamista varten. Kehikon avulla digitaalista kyvykkyyttä arvioitiin verkkosivujen perusteella binäärisesti (0/1) havaittavien ominaisuuksien mukaan. Saatujen pistemäärien perusteella yritykset luokiteltiin neljään digikyvykkyyden tasoon, mikä mahdollisti niiden vertailun ja jakamisen digitalisaation eri kehitysvaiheisiin. Prosessikirjoittamisen avulla tehtiin näkyväksi tutkijan valinnat, jotta monivaiheinen kehittämisprosessi voitiin kuvata läpinäkyvästi ja perustellusti. Tutkimustuloksissa yrityksistä 55 % sijoittui digitaalisesti alkutekijöihin, ja vain 5 % erottui digitaalisina edelläkävijöinä. Digitaalisuus näkyi useimmiten verkkosivuilla perustason ratkaisuina. Edistyneempiä ratkaisuja, kuten tekoälyä, automaatiota tai AR/VR-teknologioita, esiintyi vain harvoilla yrityksillä. Täysin digitaalista liiketoimintaa ei ollut yhdelläkään yrityksistä. Yrityksen koko ja taloudelliset resurssit näyttäytyivät valmiutena hyödyntää digitaalisuutta monipuolisesti, mutta osa pienemmistäkin yrityksistä osoitti korkeaa digikyvykkyyttä. Tämä osoittaa, että resurssien lisäksi ratkaisevaa on johdon sitoutuminen ja strateginen tahtotila. Verkkosivujen analysointi kertoo, miltä yrityksen digikyvykkyys näyttää ulospäin, mutta ei paljasta koko totuutta, kuinka syvälle digitaaliset toimintatavat ulottuvat organisaation sisälle. Koska osa ratkaisuista voi olla ulkoisten tahojen toteuttamia, verkkosivut eivät aina heijasta yrityksen todellista kyvykkyyttä, mikä rajoittaa johtopäätösten luotettavuutta. Koska digitaalinen kyvykkyys on moniulotteinen kokonaisuus, sen arviointi pelkästään verkkonäkyvyyden perusteella antaa vain rajallisen näkymän yrityksen todellisista valmiuksista. Arviointikehikko tarjoaa yhden näkökulman pk-yritysten digitaalisen kilpailukyvyn tarkasteluun sekä konkreettisen välineen kehittämistyön tueksi ja suunnan kohti digitaalisempaa, asiakaslähtöisempää liiketoimintaa. Opinnäytetyön julkisesta versiosta on poistettu kaksi luottamuksellista liitettä: Liite 4 sisältää arviointikehikon ja digikyvykkyyden tasoluokittelun muodostamisen, ja liite 5 esittää esimerkin yksittäisen yrityksen analysoinnista arviointitaulukolla.