Passive vs Active Fund Management: A Long-Term Analysis for Small Investors (a Comparative Study on Performance, Risk, and Costs in European Equity Markets 2014–2023)

Abstract

This thesis examines whether passive index funds offer better long-term, risk-adjusted returns than actively managed funds, focusing on small investors in European equity markets. The goal is to provide a practical comparison between both strategies, especially in contexts with limited financial education and where costs greatly impact returns.

Using a ten-year comparative analysis (2014–2023), the study evaluates one passive fund and five actively managed European equity funds. Based on financial theories such as the Efficient Market Hypothesis (Fama), Modern Portfolio Theory (Markowitz, Sharpe), and behavioral finance (Kahneman, Bogle), fund performance was assessed using Compound Annual Growth Rate (CAGR) and the Sharpe Ratio.

While some active funds outperformed in absolute return, the passive Amundi MSCI Europe UCITS ETF had the highest Sharpe Ratio, offering the best return relative to risk at a much lower cost (0.15% vs. 1.5–1.85%). The findings support passive investing as a lowcost, disciplined strategy that simplifies decision-making and benefits small investors seeking long-term stability.

Denna avhandling undersöker om passiva indexfonder erbjuder bättre långsiktig, riskjusterad avkastning än aktivt förvaltade fonder, med fokus på små investerare på europeiska aktiemarknader. Målet är att tillhandahålla en praktisk jämförelse mellan de båda strategierna, särskilt i sammanhang med begränsad finansiell utbildning och där kostnaderna har stor inverkan på avkastningen.

Med hjälp av en tioårig jämförande analys (2014-2023) utvärderas en passiv fond och fem aktivt förvaltade europeiska aktiefonder. Baserat på finansiella teorier som den effektiva marknadshypotesen (Fama), modern portföljteori (Markowitz, Sharpe) och behavioral finance (Kahneman, Bogle) utvärderades fondernas resultat med hjälp av CAGR (Compound Annual Growth Rate) och Sharpekvot.

Även om vissa aktiva fonder överträffade den absoluta avkastningen hade den passiva Amundi MSCI Europe UCITS ETF den högsta Sharpekvoten och erbjöd den bästa avkastningen i förhållande till risken till en mycket lägre kostnad (0,15% jämfört med 1,5-1,85%). Resultaten stöder passiv investering som en billig, disciplinerad strategi som förenklar beslutsfattandet och gynnar små investerare som söker långsiktig stabilitet.

Tässä väitöskirjassa tarkastellaan, tarjoavatko passiiviset indeksirahastot paremman pitkän aikavälin riskikorjatun tuoton kuin aktiivisesti hoidetut rahastot, keskittyen piensijoittajiin eurooppalaisilla osakemarkkinoilla. Tavoitteena on tarjota käytännön vertailu molempien strategioiden välillä erityisesti tilanteissa, joissa talouskoulutus on rajallista ja joissa kustannukset vaikuttavat suuresti tuottoon.

Kymmenen vuoden vertailevan analyysin (2014–2023) avulla tutkimuksessa arvioidaan yhtä passiivirahastoa ja viittä aktiivisesti hoidettua eurooppalaista osakerahastoa. Rahoitusteorioiden, kuten tehokkaiden markkinoiden hypoteesin (Fama), modernin salkkuteorian (Markowitz, Sharpe) ja käyttäytymisrahoituksen (Kahneman, Bogle), perusteella rahaston suorituskykyä arvioitiin käyttämällä yhdistettyä vuotuista kasvuvauhtia (CAGR) ja Sharpe-suhdetta.

Vaikka jotkut aktiiviset rahastot tuottivat absoluuttista tuottoa paremmin, passiivisella Amundi MSCI Europe UCITS ETF:llä oli korkein Sharpe-suhde, joka tarjosi parhaan tuoton suhteessa riskiin paljon pienemmillä kustannuksilla (0,15 % vs. 1,5–1,85 %). Tulokset tukevat passiivista sijoittamista edullisena ja kurinalaisena strategiana, joka yksinkertaistaa päätöksentekoa ja hyödyttää pitkän aikavälin vakautta etsiviä piensijoittajia.