Mainekriisi projektien mediaviestinnän kehittäjänä
Husu, Sini (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052817508
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052817508
Tiivistelmä
Media on projekteissa ristiriitainen ja vaikeasti ennakoitava sidosryhmä, jonka kautta julkisuuteen voidaan joko päästä tai joutua. Myönteinen julkisuus vahvistaa projektin ja sen toteuttajien mainetta, kun taas kielteinen huomio saattaa pahimmillaan kyseenalaistaa koko projektin legitimiteetin. Näin tapahtui Helsingin Esplanadien katukokeilussa, jossa alueen tilapäinen uudistus johti mediamyrskyyn ja mainekriisiin.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten projektien mediaviestinnässä voidaan huomioida paremmin sidosryhmien odotukset ja maineenhallinnan näkökulmat. Esplanadien katukokeilua käytettiin tutkimuksessa tapausesimerkkinä, jonka kautta pyrittiin tunnistamaan mainekriisin syntyyn vaikuttaneita tekijöitä.
Työn teoreettinen viitekehys rakentui sidosryhmäajattelun, odotustenhallinnan, maineenhallinnan, projektiviestinnän sekä agenda setting -teorian keskeisistä näkökulmista. Tutkimusaineistona käytettiin julkisia projektidokumentteja sekä mediaosumia ajalta 1.10.2022–30.9.2023.
Monimenetelmällisessä laadullisessa tutkimuksessa hyödynnettiin dokumentti- ja mediatekstianalyysiä. Katukokeilun mediajulkisuutta tarkasteltiin sekä yleisellä tasolla että eri sidosryhmien näkökulmista. Sidosryhmien näkemyksiä tulkittiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustulokset osoittivat selvästi, miten keskeistä sidosryhmien ja heidän odotustensa tunnistaminen on projektityössä. Lisäksi tuloksissa korostui median asema aktiivisena sidosryhmänä, jolla on valta vaikuttaa julkiseen keskusteluun ja kärjistää mainekriisejä. Johtopäätöksissä nousi esille kolme keskeistä osa-aluetta, joihin tulee kiinnittää huomiota mediaviestintää kehitettäessä: sidosryhmien ja heidän odotustensa tunnistamiseen, median ja sen toiminnan ymmärtämiseen sekä ennakointiin ja ketterään reagointiin.
Johtopäätösten ja teoreettisen viitekehyksen pohjalta työssä kehitettiin mediaviestinnän malli. Malli soveltuu hyödynnettäväksi erityisesti laajoissa ja yhteiskunnallisesti vaikuttavissa projekteissa, joiden menestys on riippuvainen julkisesta mielipiteestä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten projektien mediaviestinnässä voidaan huomioida paremmin sidosryhmien odotukset ja maineenhallinnan näkökulmat. Esplanadien katukokeilua käytettiin tutkimuksessa tapausesimerkkinä, jonka kautta pyrittiin tunnistamaan mainekriisin syntyyn vaikuttaneita tekijöitä.
Työn teoreettinen viitekehys rakentui sidosryhmäajattelun, odotustenhallinnan, maineenhallinnan, projektiviestinnän sekä agenda setting -teorian keskeisistä näkökulmista. Tutkimusaineistona käytettiin julkisia projektidokumentteja sekä mediaosumia ajalta 1.10.2022–30.9.2023.
Monimenetelmällisessä laadullisessa tutkimuksessa hyödynnettiin dokumentti- ja mediatekstianalyysiä. Katukokeilun mediajulkisuutta tarkasteltiin sekä yleisellä tasolla että eri sidosryhmien näkökulmista. Sidosryhmien näkemyksiä tulkittiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustulokset osoittivat selvästi, miten keskeistä sidosryhmien ja heidän odotustensa tunnistaminen on projektityössä. Lisäksi tuloksissa korostui median asema aktiivisena sidosryhmänä, jolla on valta vaikuttaa julkiseen keskusteluun ja kärjistää mainekriisejä. Johtopäätöksissä nousi esille kolme keskeistä osa-aluetta, joihin tulee kiinnittää huomiota mediaviestintää kehitettäessä: sidosryhmien ja heidän odotustensa tunnistamiseen, median ja sen toiminnan ymmärtämiseen sekä ennakointiin ja ketterään reagointiin.
Johtopäätösten ja teoreettisen viitekehyksen pohjalta työssä kehitettiin mediaviestinnän malli. Malli soveltuu hyödynnettäväksi erityisesti laajoissa ja yhteiskunnallisesti vaikuttavissa projekteissa, joiden menestys on riippuvainen julkisesta mielipiteestä.