Rekrytointiprosessin sujuvuus esihenkilöiden näkökulmasta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia esihenkilöiden näkemyksiä rekrytointiprosessin sujuvuudesta yrityksessä X. Yrityksessä on tunnistettu tietyt haasteet rekrytointiprosessin osalta ja näistä teemoista haluttiin kerätä esihenkilöiden näkemyksiä ja mielipiteitä. Lisäksi pyrittiin selvittämään, miten esihenkilöt kokevat HR-asiantuntijoiden tarjoaman tuen ja yhteistyön sekä oman roolinsa työnantajakuvan rakentamisessa. Tavoitteena oli tunnistaa selkeitä trendejä tutkimustulosten perusteella ja esittää kehitysehdotuksia rekrytointiprosessin ja toimintatapojen parantamiseksi. Yritys voi hyödyntää ehdotuksia kehittämistyössään erityisesti rekrytointikäytäntöjen tehostamisessa sekä esihenkilötyön tukemisessa.

Aihe on tärkeä, koska rekrytointiprosessin sujuvuus ja onnistuminen vaikuttavat hakijakokemukseen, yrityksen työnantajakuvaan, parhaiden osaajien houkuttelun yritykseen sekä työntekijöiden ajan ja resurssien käyttöön. Toimeksiantajayrityksessä vuoden 2025 HR-toiminnan yhtenä painopisteenä on rekrytointiprosessin sujuvuus ja osaamisen tuki sekä työnantajamielikuvan vahvistaminen.

Opinnäytetyön tietoperusta koostuu kotimaisesta ja kansainvälisestä kirjallisuudesta ja artikkeleista, jotka käsittelevät rekrytointiprosessia ja -viestintää, työnantajakuvaa ja sen merkitystä sekä HR:n ja esihenkilöiden rooleja rekrytointiprosessissa.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Webropol-kyselylinkki lähetettiin 152 esihenkilölle, joista 46 henkilöä vastasi kyselyyn. Aineisto kerättiin 3.-16.3.2025 välisenä aikana. Tulokset analysoitiin SPSS-ohjelman avulla ja niiden pohjalta esitettiin kehitysehdotuksia rekrytointiprosessin ja toimintatapojen parantamiseksi.

Tulosten perusteella rekrytointiprosessin kehittämisessä korostuvat selkeä vastuunjako, prosessien tarkoituksenmukaisuuden arviointi sekä HR:n vahvempi tuki. Hakijapankkien hyödyt rekrytoinnin tukena ovat jääneet rajallisiksi ja onkin tarpeen arvioida niiden tarkoituksenmukaisuutta. Osa esihenkilöistä koki, että hakijaviestintä jää puutteelliseksi ajan ja priorisoinnin puutteen takia, mikä korostaa tarvetta vahvistaa HR:n tarjoamaa tukea, koulutusta ja selkeitä ohjeistuksia.