Urheilujohtamisen yhteys kansainväliseen pelaajakehitykseen: suomalaisten seurojen arviointi palloilulajeissa vuosina 2011–2024
Kinnunen, Antti (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052817527
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052817527
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitkä kotimaiset urheiluseurat pystyvät tarjoamaan kansainvälisesti kilpailukykyisen kehityspolun jääkiekossa ja jalkapallossa. Lisäksi työssä tutkittiin, millaisia seurakohtaisia eroja pelaajakehityksen kansainvälisessä näkyvyydessä on havaittavissa lajien ja ajanjaksojen välillä. Kehittämistavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, kuinka seura- ja urheilujohtajat voisivat pitkäjänteisemmin sekä laaja-alaisemmin tukea urheilun kehitystä omassa toimintaympäristössään.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmäisenä määrällisenä ja laadullisena tapaustutkimuksena, jossa hyödynnettiin suomalaisten jalkapallo ja jääkiekko maajoukkuevalintojen pohjalta muodostettua pelaajakehitysindeksi, kansainvälistä Sport for life-urheilukehitysmallia sekä kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsaus yhdistelee strategisen ja tiedolla johtamisen käytänteitä urheilujohtamisen kontekstissa. Strateginen viitekehys toimii rakenteena pitkäjänteiseen urheilukehitys toimintaan huomioiden strategisen johtamisen, olosuhteet, osaavat toimijat sekä yhteistyön.
Pelaajakehitysindeksi pohjautuu yli 8000 suomalaiseen maajoukkue pelaajavalintaan ja yli 600 kotimaisen sekä ulkomaisen seuran osallisuuteen vuosina 2011–2024 niin nuoriso kuin aikuisten tasolla. Tulosten perusteella seurat ryhmiteltiin neljään kehityskategoriaan. Analyysi osoittaa selkeitä eroja seurojen ja lajien kyvyissä kehittää pelaajia kotimaisilta kentiltä kansainväliselle tasolle jalkapallossa ja jääkiekossa.
Pohdintaosuudessa tarkastellaan tiedolla johtamisen aikakauden ja urheilujohtamisen käytänteitä sekä niiden mahdollista vaikutusta urheilukehitykseen ja kansalliseen seuratoimintaan. Tutkimuksessa korostui johtajien rooli toimintaympäristön rakentajina niin pelaaja- ja urheilukehityksen kuin yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollistajina.
Opinnäytetyö tarjoaa konkreettisia näkökulmia niin seuroille kuin lajiliitoille pelaajakehityksen ja urheiluorganisaatioiden strategisen kehittämisen sekä vaikuttamisen tueksi.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmäisenä määrällisenä ja laadullisena tapaustutkimuksena, jossa hyödynnettiin suomalaisten jalkapallo ja jääkiekko maajoukkuevalintojen pohjalta muodostettua pelaajakehitysindeksi, kansainvälistä Sport for life-urheilukehitysmallia sekä kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsaus yhdistelee strategisen ja tiedolla johtamisen käytänteitä urheilujohtamisen kontekstissa. Strateginen viitekehys toimii rakenteena pitkäjänteiseen urheilukehitys toimintaan huomioiden strategisen johtamisen, olosuhteet, osaavat toimijat sekä yhteistyön.
Pelaajakehitysindeksi pohjautuu yli 8000 suomalaiseen maajoukkue pelaajavalintaan ja yli 600 kotimaisen sekä ulkomaisen seuran osallisuuteen vuosina 2011–2024 niin nuoriso kuin aikuisten tasolla. Tulosten perusteella seurat ryhmiteltiin neljään kehityskategoriaan. Analyysi osoittaa selkeitä eroja seurojen ja lajien kyvyissä kehittää pelaajia kotimaisilta kentiltä kansainväliselle tasolle jalkapallossa ja jääkiekossa.
Pohdintaosuudessa tarkastellaan tiedolla johtamisen aikakauden ja urheilujohtamisen käytänteitä sekä niiden mahdollista vaikutusta urheilukehitykseen ja kansalliseen seuratoimintaan. Tutkimuksessa korostui johtajien rooli toimintaympäristön rakentajina niin pelaaja- ja urheilukehityksen kuin yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollistajina.
Opinnäytetyö tarjoaa konkreettisia näkökulmia niin seuroille kuin lajiliitoille pelaajakehityksen ja urheiluorganisaatioiden strategisen kehittämisen sekä vaikuttamisen tueksi.