Kansainvälisen liikkuvuuden työtehtävät korkeakoulukontekstissa – nykytila, merkitys ja kehitystarpeet

Abstract

Tässä opinnäytetyössä käsitellään kansainvälistä liikkuvuutta ja sen parissa työskentelevien asiantuntijoiden näkemyksiä työstänsä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja analysoida kansainvälisen liikkuvuuden työtehtävien nykytilaa, merkitystä ja kehitystarpeita työntekijöiden näkökulmasta korkeakoulukontekstissa. Tutkimuksen toimeksiantajana sekä pääkohderyhmänä toimi Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kansainvälisyyspalvelut. Lisäksi tutkimusta täydennettiin liiketoimintaympäristössä työskentelevien kansainvälisen liikkuvuuden asiantuntijoiden näkökulmilla.

Tutkimuksen tietoperustassa on esitelty kansainvälisen liikkuvuuden määritelmä, haasteet ja hyödyt korkeakoulukontekstissa sekä aiemmat aiheeseen liittyvät tutkimukset. Läpi tutkimuksen vaikuttaneet kaksi motivaatioteoriaa kattavat tietoperustan toisen puoliskon. Teoriat ovat psykologisiin perustarpeisiin nojaava itsemääräämisteoria sekä ulkoisiin ja sisäisiin tekijöihin keskittyvä kaksifaktoriteoria.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena keväällä 2025. Koko aineisto kattaa haastattelut kuudelta kansainvälisen liikkuvuuden parissa työskentelevältä asiantuntijalta. Heistä neljä haastateltavaa työskenteli tutkimuksen toteutuksen aikaan Haaga-Helian kansainvälisyyspalveluissa ja kaksi haastateltavaa liiketoimintapuolella kahdessa eri yrityksessä. Korkeakoulupuolen asiantuntijahaastattelut toteutettiin puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina. Liiketoimintapuolen asiantuntijahaastatteluissa käytettiin aineistonkeruumenetelmänä teemahaastattelua.

Tutkimuksessa tuli esille Haaga-Helian kansainvälisyyspalveluissa tehtävän kansainvälisen liikkuvuuden organisointityön jakautuminen pääosin oppilaiden ohjaukseen sekä hallinnollisiin tehtäviin. Tutkimuksen perusteella työssä itsensä kyvykkääksi tunteminen sekä työssä menestyminen edellyttävät monipuolisia henkilökohtaisia taitoja ja ominaisuuksia. Lisäksi tutkimuksessa korostui organisaation tuen ja toimivan työyhteisön positiivinen merkitys. Kansainvälisyyspalveluiden työntekijät nostivat esiin haasteita, joista suurin osa oli luokiteltavissa yhteiskunnallisiin epävarmuustekijöihin, opiskelijoiden tuen tarpeisiin liittyviksi sekä muutamiin organisaatiokulttuurisiin seikkoihin. Liiketoimintapuolen haastatteluissa asiantuntijat osittain tunnistivat kyseisten haasteiden esiintymisen yrityspuolella ja tarjosivat niihin näkökulmia omasta kontekstistaan.

Kokoavana johtopäätöksenä Haaga-Helian kansainvälisyyspalveluissa on tutkimuksen teon aikaan työskennellyt motivoituneita asiantuntijoita, jotka ovat tiedostaneet työnsä merkityksen, oman kyvykkyytensä sekä työn tulevaisuuteen vaikuttavia muuttujia. Taustalla on haastattelujen aikaan kuitenkin ollut tunnistettavissa riskitekijöitä, joiden korjaamisessa jatkotutkimukset sekä muutamien käytänteiden muokkauksella saattaisi tutkimuksen mukaan olla mahdollisesti positiivinen vaikutus.