Työajalla käytettyjen hyvinvointituntien vaikutukset työhyvinvointiin

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa työajalla käytettyjen hyvinvointituntien vaikutuksista Smartumin työntekijöiden työhyvinvointiin. Tutkimuksessa kartoitettiin miten hyvinvointitunteja käytetään ja miten henkilöstö kokee niiden vaikutukset omaan hyvinvointiinsa. Lisäksi tutkimuksen kautta selvitettiin millaisia hyötyjä tai haasteita henkilöstöedussa on, sekä millainen on kustannusten ja hyötyjen suhde työnantajan kannalta.

Työelämän tahti tiivistyy ja tietotyön kuormittavuus on kasvanut pitkään vaikuttaen negatiivisesti työntekijöiden hyvinvointiin. Työkyvyn heikentyminen on iso haaste niin organisaatioille kuin yhteiskunnallekin. Yhä useammat uupuvat nykytyöelämän ja arjen ristipaineessa, mikä aiheuttaa sairaspoissaoloja mielenterveyshaasteiden ja työuupumuksen vuoksi. Tietotyöskentelyn tapoja tulisi kehittää aivoterveyden ja työhyvinvoinnin näkökulmasta, jotta ihmiset jaksaisivat paremmin työelämässä. Aivotutkijoiden mukaan työpäivään tulisi sisällyttää muun muassa liikettä, palautta-via hetkiä ja yhteyden kokemista muihin ihmisiin.

Tutkimus toteutettiin helmikuussa 2025 kyselytutkimuksena, joka sisälsi määrällisen tutkimuksen kysymyksiä sekä täydennyksenä laadullisen tutkimuksen menetelmin tarkasteltavia kysymyksiä. Lisäksi työnantajan edustajan haastattelun aineisto käsiteltiin laadullisin menetelmin.

Hyvinvointituntien käytöstä saatiin hyvin tietoa kyselyn kautta, ja tulosten perusteella selkeä enemmistö käyttää tunteja säännöllisen aktiivisesti ja monipuolisesti. Liikunta on selkeästi yleisin hyvinvointituntien käyttötapa, mutta etua käytetään myös hyvin laajasti erilaisiin palautumisen keinoihin sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen. Käyttötapojen monipuolisuus kertoo osaltaan siitä, että jokainen voi löytää itselleen sopivan tavan oman hyvinvoinnin ja jaksamisen parantamiseen.

Tutkimustulosten mukaan hyvinvointituntietu on arvostettu henkilöstöetu, jolla on positiivisia vaikutuksia henkilöstön hyvinvointiin. Tulokset viittasivat siihen, että itse edun ja sen käyttötarkoitusten valinnanvapauden säilyttäminen olisi kannatettavaa. Etu on laskennallisesti arvokas, mutta tuo myös hyötyjä yritykselle muun muassa työntekijöiden sitouttamisessa, rekrytoinnissa ja työhyvinvoinnista huolehtimisessa. Jatkossa edun käyttöä ja vaikutuksia voisi seurata säännöllisemmin sekä kokeilla voisiko etua hyödyntää myös yhteisöllisyyden kasvattamisessa. Hyvinvointituntien avulla tietotyön tekeminen vaikuttaisi olevan mahdollista niin henkisestä kuin fyysi-sestä hyvinvoinnista huolehtien.