Palliatiivisen hoitotyön toteutumiseen vaikuttavat tekijät Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen sisätautiosastoilla : hoitohenkilökunnan näkökulma

Abstract

Palliatiivinen hoitotyö tulee koskemaan eri osastojen henkilökuntaa yhä useammin lähitulevaisuudessa, sillä Suomessa väestö ikääntyy ja krooniset sairaudet lisääntyvät. Palliatiivinen hoito tulisi olla osa perusterveydenhuoltoa, ja sen tulisi olla kaikkien saatavilla. Palliatiivisen hoidon koulutuksen varmistaminen luo hyvän pohjan palliatiiviselle hoitotyölle.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata hoitohenkilökunnan palliatiivisen hoitotyön osaamista ja sitä, mitkä tekijät vaikuttavat palliatiivisen hoitotyön toteutumiseen Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen sisätautiosastoilla. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää kehittäessä palliatiivista hoitotyötä sisätautiosastoilla ja siihen liittyvää koulutusta. Tutkimusaiheen pyyntö on tullut Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen alueelliselta kotisairaalalta ja palliatiiviselta keskukselta, johon vastataan tällä opinnäytetyöllä.

Opinnäytetyö toteutettiin monimenetelmätutkimuksena. Aineisto kerättiin Webropol- kyselylomakkeella, joka lähetettiin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kolmelle eri sisätautiosastolle. Kyselytutkimukseen vastasi osastojen hoitohenkilökuntaa, yhteensä 32 vastaajaa. Aineiston määrälliset kysymykset kuvattiin prosentteina. Aineiston laadulliset kysymykset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, ja osa muutettiin määrälliseen muotoon. Opinnäytetyön kyselytutkimuksessa nousi esiin, että palliatiivinen hoito nähtiin tärkeänä, sillä palliatiivisia potilaita hoidettiin sisätautiosastoilla vähintään kuukausittain. Suurin osa vastaajista piti tärkeänä palliatiivisen hoitotyön kehittämistä osastoilla. Lisäksi esille nousi, että yli puolet hoitohenkilökunnasta ei ollut saanut koulutusta palliatiivisesta hoidosta. Tärkeä huomio tuloksissa oli myös se, että palliatiivisen hoidon päätöksen pitkittäminen heikentää monella tavalla palliatiivista hoitotyötä.

Oikea-aikainen palliatiivinen hoito mahdollistaa potilaan paremman hoidon sekä vähentää terveydenhuollon kustannuksia. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää palliatiivisen hoidon peruskoulutuksen painottamiseen ja sen toteutukseen sekä palliatiivisen hoitotyön kehittämiseen ja osaamisen vahvistamiseen.

Palliative care will increasingly concern staff across various hospital departments in the near future, as Finland’s population is aging and chronic diseases are becoming more prevalent. Palliative care should be an integral part of primary health care and accessible to everyone. Ensuring education in palliative care lays a strong foundation for effective palliative nursing. The aim of this thesis is to describe the palliative care competencies of nursing staff and to identify the factors that influence the implementation of palliative care in internal medicine wards within the South Ostrobothnia wellbeing services county. The goal is to produce information that can be used to develop palliative nursing in internal medicine wards and to support related training. The research topic was requested by the regional home hospital and the palliative care centre of South Ostrobothnia, to which this thesis responds. The thesis was conducted as a mixed-methods study. The data was collected using a Webropol survey, which was sent to three different internal medicine wards in the South Ostrobothnia wellbeing services county. A total of 32 nursing staff members responded to the survey. The quantitative data was presented as percentages. The qualitative data was analysed using inductive content analysis, and parts of it were converted into quantitative form. The survey results highlighted that palliative care was considered important, as palliative patients were treated on internal medicine wards at least monthly. Most respondents regarded the development of palliative nursing on the wards as important. It was also revealed that more than half of the nursing staff had not received training in palliative care. A significant finding was that delays in making palliative care decisions negatively affect the quality of palliative nursing in many ways. Timely palliative care enables better treatment for patients and reduces healthcare costs. The results of the thesis can be used to emphasize and implement basic education in palliative care, as well as to develop and strengthen competencies in palliative nursing.