Rakennustuotannon työnjohdon työhyvinvoinnin haasteet

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten rakennustuotannon työnjohtajat, vastaavat mestarit ja työmaapäälliköt käsittävät omaan työkykyynsä ja -hyvinvointiinsa vaikuttavia asioita ja tekijöitä. Tarkoituksena oli saada tietoa työnjohdon kuormitus- ja voimavaratekijöistä sekä kehittää niiden avulla työhyvinvointia. Tutkimuskysymyksinä olivat: 1. Millaisia työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä työnjohtajat ja esihenkilöt kuvaavat? 2. Miten työnjohtajien ja esihenkilöiden työhyvinvointia voitaisiin parantaa? Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Aineistonhankintamenetelmänä toimivat keskustelumuotoiset haastattelut, jotka suoritettiin teemoittain. Haastatteluja tehtiin kymmenen kappaletta rakennustyömaalla työskenteleville työnjohtajille ja esihenkilöille. Haastattelujen tulosten analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysia. Tutkimuksen tuloksissa kuormitustekijöistä korostuivat erityisesti rakennusprojektien arkista läpivientiä vaikeuttavat haasteet, kuten aikapaineet ja riittämättömät resurssit. Kuormitustekijöiksi koettiin myös työyhteisön haasteet, kuten ihmissuhdeongelmat. Johtamisessa ja esihenkilötyössä nähtiin olevan runsaasti kehittämistarpeita. Keskeisimmiksi työhyvinvointia ja motivaatiota tukeviksi voimavaratekijöiksi muodostuivat työn palkitsevuuteen liittyvät tekijät, kuten kokemukset onnistumisesta sekä mahdollisuus olla mukana vaikuttamassa hankkeen etenemiseen ja valmistumiseen. Kehittämistoimina tutkimuksessa korostuivat työhyvinvoinnin näkyvämmäksi tuominen yrityksissä sekä sen edistäminen konkreettisilla toimenpiteillä. Työyhteisön ilmapiirissä, vuorovaikutustaidoissa ja esihenkilötyössä nähtiin myös olevan kehittämistarpeita. Työn organisointiin ja ennakkosuunnitteluun toivottiin enemmän panostusta ja aikaa, jotta työstä johtuvaa kuormitusta vähennettäisiin ja työskentelyä saataisiin tehokkaammaksi. Tutkimuksen tuloksissa korostuivat työn sisältöön ja järjestelyihin liittyvät psykososiaaliset kuormitustekijät. Aikaisemmat tutkimukset ovat tuottaneet samansuuntaisia tuloksia, ja rakennusalalla tällä hetkellä vallitseva heikko suhdannetilanne korostaa entisestään näitä tekijöitä, erityisesti kiristyneen kilpailun myötä. Näyttäisi siltä, että varsinkin uransa alussa olevat työnjohtajat kokevat enemmän haasteita näiden asioiden kanssa. Työkokemuksen karttuessa nämä kuormitustekijät joko vähenevät tai niiden kanssa opitaan tulemaan paremmin toimeen.