Toinen perhe : Ruoka-avun asiakkaiden kokemuksia ruoka-avussa asioinnista ja sen tuottamasta sosiaalisesta hyvinvoinnista

Abstract

Tämä opinnäytetyö tarkastelee ruoka-avun asiakkaiden kokemuksia ilmaisruoan hakemisesta Seinäjoen Helluntaiseurakunnan ruokajakelusta, sekä sen tuottamasta sosiaalisesta hyvinvoinnista. Painopiste on asiakkaiden itsensä antamissa merkityssuhteissa. Tutkimus keskittyi selvittämään, miten ruoan jakamisen fyysinen tilanne viikoittaisine kohtaamisineen tuki asiakkaidensa sosiaalista hyvinvointia. Tutkimuskysymykset olivat: millaisena ruoka-avun asiakkuus koetaan, ja millainen sosiaalista hyvinvointia tuottava merkitys ruoka-avun sosiaalisella ulottuvuudella on ollut asiakkaille.

Tutkimusmenetelmänä toimi laadullinen tutkimus, ja aineisto hankittiin teemahaastatteluilla. Tutkimusta varten haastateltiin kymmentä ruoka-avun asiakasta. Heistä suurin osa oli pitkäaikaisia asiakkaita, mutta vertailun vuoksi myös uudempia asiakkaita haastateltiin. Opinnäytteen teoriaosuus käsittelee kahtena pääkäsitteenä ruoka-apua ja sosiaalista hyvinvointia. Näiden isompien teemojen alle lukeutuu aihepiireihin liittyvää käsitteistöä, kuten ruokapankkien historiaa, erilaisia ruoan jaon muotoja sekä sosiaalisen hyvinvoinnin kautta sosiaalisia suhteita, yhteisöllisyyttä, sosiaalista pääomaa sekä tukea. Tulososiossa kuvataan tutkimuksen toteuttamista, kuten aineiston keruuta ja analysointia sekä keskeisimpiä tuloksia, joita haastatteluista nousi esiin.

Tutkimuksen tuloksista nousi esiin ruoka-avun merkitys positiivisena kokemuksena. Vaikka asioinnin leimaavuus oli jollain tasolla havaittavissa, silti kokonaisuutena ruoka-avussa asiointi koettiin erittäin miellyttävänä. Positiiviset kokemukset olivatkin niin merkittäviä, että ne jopa vähensivät ruoka-avun leimaavuutta. Toinen päähuomio tutkimuksen tuloksissa oli sosiaalisen hyvinvoinnin kokonaisuus. Näytti siltä, kaikille asiakkaille ruoka-avussa syntyneellä sosiaalisella vuorovaikutuksella oli jonkin verran sosiaalista hyvinvointia tuottava vaikutus. Toisille asiakkaille kokemus oli suurempi kuin toisille, riippuen asiakkuuden kestosta, persoonallisista ominaisuuksista ja omasta halusta päästä osaksi yhteisöä.

This thesis examines food aid customers' experiences with food division services and the social welfare related to that. The emphasis is on the importance of relations with customers in their own subject matter. The study focused on explaining how the food distribution actually takes place in the weekly encounters with the support customers of social welfare. The research questions were: How are food distribution customers perceived? What kind of social well-being has a productive role in the food distribution brought for customers?

The research method was qualitative research work, and the data was collected by theme interviews. Ten food distribution customers were interviewed. The majority of them were long-term customers, but there were also newer clients that were interviewed, for the sake of comparison. The theoretical part of the thesis deals with two main concepts: food assistance and social welfare. Under these larger themes there can be found other related concepts, such as food banks in history, a variety of food forms of division and social well-being through social relationships, community, social capital, as well as support. The results section describes the implementation of the research, such as data collection, analysis, and the main results that emerged from the interviews.

According to the results of the study, food distribution’s importance is perceived as a positive experience. Although for food aid transactions stigma was noticed at some level, yet as a whole food aid transactions were considered very comfortable. Food aid positive experiences were so significant that they even reduced the food stamp assistance. Another main focus of the study results was the social well-being side of food aid on a whole. It seemed that the food aid customers’ social interaction had some impact on the social well-being. For some customers, the experience about productive elements of food aid social well-being was greater than for others, depending on the duration of the customer relationship, personal characteristics and their own desire to be part of the community.