Miten kirja-alan kaupalliset toimijat voivat kehittää 25–35-vuotiaiden suomalaisten lukuintoa viestinnän keinoin
Mikkonen, Vivi (2025)
Mikkonen, Vivi
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052918049
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052918049
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee lukemisen muutosta ja esittelee ratkaisuja aikuisten lukuinnon kehittämiseksi. Työn tarve lähti aiheen ajankohtaisuudesta: nuorten ja aikuisten lukutaidon heikentymisestä. Tutkimusten mukaan suomalaiset lukevat omasta mielestään liian vähän, sillä erilaiset ’’nopeammat’’ virikkeet ovat täyttäneet ennen lukemiseen käytetyn ajan. Tutkimuskysymykset keskittyvät selvittämään, miksi suomalaiset 25–35-vuotiaat aikuiset lukevat niin vähän, miten heidät saisi lukemaan enemmän ja missä kanavissa viestintä heille on kaikkein tehokkainta. Työn tavoitteena on esitellä konkreettisia ja käyttövalmiita sisältöideoita markkinointiin kirja-alan toimijoille kuten kustantamoille ja kirjakaupoille.
Teorialuvussa käydään läpi lukemisen kehitystä, lukutaidon tärkeyttä ja sen merkitystä niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta sekä murroksessa olevaa kirja-alaa. Ajankohtaisena teemana on myös sosiaalisen median osuus markkinoinnin uhkana ja mahdollisuutena. Teoriassa käsitellään myös lasten ja nuorten lukemisen tärkeyttä sekä esitellään, millaisen pohjan jo lapsena kehitetty hyvä lukutaito antaa aikuisuuteen.
Tutkimus- ja analyysimetodeina on käytetty teemahaastattelua ja vastausten teemoittelua. Työhön on haastateltu yhdeksää 25–35-vuotiasta suomalaista, jotka ovat jakaneet ajatuksiaan lukemisensa nykytilasta, haasteista sekä ideoineet, miten heidän saisi kuluttamaan enemmän kirjallisuutta. Haastattelujen pohjalta on luotu erilaisia sisältösuosituksia sekä esimerkki vuosisuunnitelmasta sisältöjen käyttöön.
Haastatteluissa ilmeni, kuinka aikuisten keskittyminen on pirstaloitunut ja aivojen nollaamista haetaan kirjojen sijasta puhelimesta. Haastatteluista piirtyy ajankuva, jossa nopeatempoiset virikkeet ovat suositumpia tapoja käyttää aikaa ja rentouttaa mieltä kuin hitaat aktiviteetit. Haastatteluissa ilmeni myös alustavia ideoita, joiden avulla tämän työn sisältöideat on luotu.
Sisältöideoissa on erilaisia ideoita niin kampanjalähtöiseen tekemiseen kuin myös yksittäisiä, lyhyitä sisältöideoita. Mukana on myös bonusidea, joka rikkoo viestinnän rajoja, mutta kannustaa kustantamoita ottamaan kuluttajat läheisesti mukaan jo päätöksentekovaiheessa sekä kuulemaan kuluttajia herkällä korvalla. Mukana on myös esimerkki markkinoinnin vuosikellosta, jossa esitellyt sisältöideat on järjestetty mahdolliseen esimerkkiin.
Viimeisessä luvussa tarkastellaan työn onnistumista tavoitteiden ja toteuttamisen realistisuuden kannalta. Viimeinen luku sisältää myös jatkokehitysideoita ja ehdotuksia tuleviin tutkimuksiin. Tämä työ on avaus lukemisen tärkeyteen ja pieni katsaus siihen, miten aikuiset tällä hetkellä lukevat, ja miten lukemista voidaan lähestyä sosiaalisen median aikakaudella.
Teorialuvussa käydään läpi lukemisen kehitystä, lukutaidon tärkeyttä ja sen merkitystä niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta sekä murroksessa olevaa kirja-alaa. Ajankohtaisena teemana on myös sosiaalisen median osuus markkinoinnin uhkana ja mahdollisuutena. Teoriassa käsitellään myös lasten ja nuorten lukemisen tärkeyttä sekä esitellään, millaisen pohjan jo lapsena kehitetty hyvä lukutaito antaa aikuisuuteen.
Tutkimus- ja analyysimetodeina on käytetty teemahaastattelua ja vastausten teemoittelua. Työhön on haastateltu yhdeksää 25–35-vuotiasta suomalaista, jotka ovat jakaneet ajatuksiaan lukemisensa nykytilasta, haasteista sekä ideoineet, miten heidän saisi kuluttamaan enemmän kirjallisuutta. Haastattelujen pohjalta on luotu erilaisia sisältösuosituksia sekä esimerkki vuosisuunnitelmasta sisältöjen käyttöön.
Haastatteluissa ilmeni, kuinka aikuisten keskittyminen on pirstaloitunut ja aivojen nollaamista haetaan kirjojen sijasta puhelimesta. Haastatteluista piirtyy ajankuva, jossa nopeatempoiset virikkeet ovat suositumpia tapoja käyttää aikaa ja rentouttaa mieltä kuin hitaat aktiviteetit. Haastatteluissa ilmeni myös alustavia ideoita, joiden avulla tämän työn sisältöideat on luotu.
Sisältöideoissa on erilaisia ideoita niin kampanjalähtöiseen tekemiseen kuin myös yksittäisiä, lyhyitä sisältöideoita. Mukana on myös bonusidea, joka rikkoo viestinnän rajoja, mutta kannustaa kustantamoita ottamaan kuluttajat läheisesti mukaan jo päätöksentekovaiheessa sekä kuulemaan kuluttajia herkällä korvalla. Mukana on myös esimerkki markkinoinnin vuosikellosta, jossa esitellyt sisältöideat on järjestetty mahdolliseen esimerkkiin.
Viimeisessä luvussa tarkastellaan työn onnistumista tavoitteiden ja toteuttamisen realistisuuden kannalta. Viimeinen luku sisältää myös jatkokehitysideoita ja ehdotuksia tuleviin tutkimuksiin. Tämä työ on avaus lukemisen tärkeyteen ja pieni katsaus siihen, miten aikuiset tällä hetkellä lukevat, ja miten lukemista voidaan lähestyä sosiaalisen median aikakaudella.