Diskontatun kassavirtamallin haasteet arvonmäärityksessä
Koskinen, Niklas (2025)
Koskinen, Niklas
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053018173
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025053018173
Tiivistelmä
Yrityksen arvonmääritys muodostaa keskeisen osan liiketaloudellisesta päätöksenteosta, ja diskontattuun kassavirtamalliin (DCF) perustuva lähestymistapa on yksi yleisimmin hyödynnetyistä menetelmistä. Mallin käyttöön liittyy kuitenkin useita metodologisia ja käytännöllisiä haasteita. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tunnistaa ja analysoida DCF-mallin merkittävimmät rajoitteet, joita ovat muun muassa kassavirtaennusteisiin liittyvä epävarmuus, diskonttokoron määrittämisen subjektiivisuus sekä jäämäarvon arvioinnin vaikeus. Lisäksi tarkastellaan, kuinka nämä tekijät vaikuttavat mallin tuottaman arvonmäärityksen luotettavuuteen ja käyttökelpoisuuteen päätöksenteon tukena.
Tutkimus perustuu kirjallisuuskatsaukseen ja tapaustutkimukseen, jossa tarkastellaan Applen arvonmääritystä vuonna 2016. Tuolloin yritys kohtasi merkittävää epävarmuutta: älypuhelinmarkkinan kypsyminen, iPhone-myyntien hiipuminen ja Kiinan markkinariskit heikensivät tulevien kassavirtojen ennustettavuutta ja vaikeuttivat diskonttokoron määrittämistä. Tämä tarjosi otollisen kontekstin DCF-mallin toimivuuden arviointiin.
Tulokset osoittavat, että vaikka DCF-malli on teoreettisesti perusteltu, sen käyttö edellyttää kriittistä otetta ja täydentäviä menetelmiä, kuten herkkyysanalyysiä ja skenaariotyökaluja. Johtopäätöksenä esitetään, että mallia tulisi täydentää myös laadullisella analyysilla sekä vaihtoehtoisilla arvonmääritysmenetelmillä, kuten suhteellisilla arvostuskertoimilla ja substanssiarvolla, jotta saadaan monipuolisempi ja realistisempi käsitys yrityksen todellisesta arvosta.
Tutkimus perustuu kirjallisuuskatsaukseen ja tapaustutkimukseen, jossa tarkastellaan Applen arvonmääritystä vuonna 2016. Tuolloin yritys kohtasi merkittävää epävarmuutta: älypuhelinmarkkinan kypsyminen, iPhone-myyntien hiipuminen ja Kiinan markkinariskit heikensivät tulevien kassavirtojen ennustettavuutta ja vaikeuttivat diskonttokoron määrittämistä. Tämä tarjosi otollisen kontekstin DCF-mallin toimivuuden arviointiin.
Tulokset osoittavat, että vaikka DCF-malli on teoreettisesti perusteltu, sen käyttö edellyttää kriittistä otetta ja täydentäviä menetelmiä, kuten herkkyysanalyysiä ja skenaariotyökaluja. Johtopäätöksenä esitetään, että mallia tulisi täydentää myös laadullisella analyysilla sekä vaihtoehtoisilla arvonmääritysmenetelmillä, kuten suhteellisilla arvostuskertoimilla ja substanssiarvolla, jotta saadaan monipuolisempi ja realistisempi käsitys yrityksen todellisesta arvosta.