Luonnonmukaisen kasvintuotannon sujuvan valvontaprosessin ja tarkastuksen kuvaaminen
Aspelin-Nieminen, Virpi (2025)
Aspelin-Nieminen, Virpi
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052817738
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052817738
Tiivistelmä
Vuoden 2022 alusta (1.1.2022) Suomessa on alettu soveltamaan Euroopan unionin (EU) uutta luomuasetusta (848/2018), joka toi muutoksia luonnonmukaisen tuotannon valvontaan. Suomessa valvontaa koordinoi valtakunnallisesti Ruokavirasto, kun taas Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) vastaavat alkutuotannon valvonnasta. Toisin kuin useimmissa muissa EU-maissa, Suomessa valvonta on julkisten viranomaisten vastuulla.
Vuoden 2024 alussa Suomessa oli 4054 luomuviljelijää kasvintuotannon valvonnassa. Luomutuotanto nähdään keskeisenä osana kestävää ruokajärjestelmää, ja sen merkitys korostuu sekä kansallisessa Luomu 2.0 -ohjelmassa että EU:n Vihreän kehityksen ohjelmassa. EU:n tavoitteena on kasvattaa luomuviljelyn osuus 25 prosenttiin peltoalasta vuoteen 2030 mennessä.
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan luonnonmukaisen kasvintuotannon tarkastus- ja valvontaprosessin sujuvuutta. Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselyllä kolmen ELY-keskuksen alueella, ja se kohdistui luomuviljelijöihin, valtuutettuihin luomutarkastajiin ja ELY-keskuksen asiantuntijoihin.
Tulosten perusteella tarkastukset koettiin pääosin toimiviksi, mutta kehittämistarpeita ilmeni tarkastajien yhdenmukaisuudessa, viestinnässä ja hallinnollisessa kuormituksessa. Sähköisten työkalujen käyttöönotto, tarkastajien lisäkoulutus ja selkeä ohjeistus nousivat keskeisiksi kehityskohteiksi. Jatkotutkimus voisi tuoda esiin alueellisia eroja ja tukea luomuvalvonnan valtakunnallista kehittämistä.
Vuoden 2024 alussa Suomessa oli 4054 luomuviljelijää kasvintuotannon valvonnassa. Luomutuotanto nähdään keskeisenä osana kestävää ruokajärjestelmää, ja sen merkitys korostuu sekä kansallisessa Luomu 2.0 -ohjelmassa että EU:n Vihreän kehityksen ohjelmassa. EU:n tavoitteena on kasvattaa luomuviljelyn osuus 25 prosenttiin peltoalasta vuoteen 2030 mennessä.
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan luonnonmukaisen kasvintuotannon tarkastus- ja valvontaprosessin sujuvuutta. Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselyllä kolmen ELY-keskuksen alueella, ja se kohdistui luomuviljelijöihin, valtuutettuihin luomutarkastajiin ja ELY-keskuksen asiantuntijoihin.
Tulosten perusteella tarkastukset koettiin pääosin toimiviksi, mutta kehittämistarpeita ilmeni tarkastajien yhdenmukaisuudessa, viestinnässä ja hallinnollisessa kuormituksessa. Sähköisten työkalujen käyttöönotto, tarkastajien lisäkoulutus ja selkeä ohjeistus nousivat keskeisiksi kehityskohteiksi. Jatkotutkimus voisi tuoda esiin alueellisia eroja ja tukea luomuvalvonnan valtakunnallista kehittämistä.